lauantaina, maaliskuuta 31, 2007

Täs on nyt ollu kaikenlaista, sä varmaan ymmärrät.

Leviltä päästiin pois sillä rikkinäisellä ivecolla, joka syttyi palamaan kesken ajon n. 5 kilsaa ennen Rolloa. Vekkuli fiilis ajaa kuorma-autolla satasta alamäkeen kun yhtäkkiä rupee munista tuleen savua.
Tertun mukaan huusin melko kovaan ääneen: "Mitä Vittua!" Samalla kun yiritin keritä jarruttaa seuraavalla bussipysäkille samalla kun yritin ettiä työkaluja millä sen akun saa irti samalla kun munat käryää. Ilmeisen hauskan näköistä se kuulemma oli.
Virtalukko jalkojen välissä oli menny oikariin ja loppumatkasta se rupes savuumaan. Jälleen kerran tuli todistettua että kaikki laitteet toimii savulla, kun se tulee ulos ei laite enää toimi. Soitettiin huoltoon, mikä oli jo tilattu, et voisko seppä tulla tien päälle vaihtaan sen virtalukon akkua kun ei uskalla kytkeä, koska välittömästi rupee virtalukko savuamaan.
Kaveri tuli paikalle ja laittoi uuden virtalukon vaan siihen konsolin päälle ja toivotti turvallista matkaa. Käytiin tyhjentämässä auto keikkapaikalle ja Terttu lähti viemään vehjettä huoltoon missä se uus virtalukko asennettiin silleen ihan oikeasti.

Keikka oli Rovaniemen Santa Parkissa, mikä on melko eksoottinen paikka konsertoida. Lava on yleisesti ottaen tarkoitettu tontuille joten se on täynnä lahjapaketteja, joulukuusia, karkkitankoja yms. Tosin aika korkee se lava oli ajatellen tonttuja, eiks ne oo jotain 120 senttisiä. Eikä mitään ramppeja tai edes portaita. Tällä vuosituhannella louhitussa tunnelissa ois voinu olettaa arkkitehdin tietävän tällaisista keksinnöistä.
Roudaus hoidettiin silleen et ajettiin jotain syrjäkyliä pitkin semmosen X-Files tunnelin suulle mistä ajettiin semmoseen 3,6 metriä korkeeseen ja n. 3 leveeseen ränniin vuoren sisään. Tätä tuubia ajettiin 200-300 metriä, avattiin semmonen valtava rautaovi ja oltiin yhtäkkiä joulumaassa.
Ike ois halunnu ripustaa omat rojunsa kattoon mut ei saanu lupaa kun ei se kuulemma kestä. Eihän siinä oo kun 50 metriä peruskalliota pään päällä.
Mahtava konsepti muuten toi Santa Park, joulun alla vie lapset jutteleen pukin kanssa ja leikkimään tonttukouluun samalla kun voi ite vetää pleksit siinä joulumaan keskellä olevassa baarissa.
Illalla keikan jälkeen kun päästiin hotellille niin orkan kapu oli järkänny synttäreittensä kunniaks meille pikkusen ohjelmaa. Respa oli ystävällinen eikä laskuttanu sankaria siitä palokunnasta vaan antoi sen ikään kuin lahjaksi päivänsankarille.

Tänään päästiin jo Ouluun, mistä huomen aamuna ois tarkotus ajaa Jyväskylään missä on tän kiepauksen viimenen veto. Puuhailtiin toi meidän äänipoka aika nopeesti pystyyn että kerittäis syömään kunnolla. Oulussa kun löytyy loistavia ravintoloita joka lähtöön ja makuun. Kreikkalainen ois toiminu mut Olimpos on enemmän semmonen mesta mihin mennään syömään kerralla vähän pidemmäks aikaa, joten jäätiin arpomaan et onko tänään ruokalistalla thaikku vai sushi. Valomiehet pääty Thaimaalaiseen, mistä käytiin niille hakemassa setit. Ite käytiin vetämässä sushia Tomo nimisessä mestassa Oulun Kauppahallissa. Halli oli menossa just kiinni mut kerittiin sisään ja kysyttiin et saiskos viel jotain evästä. Likat otti hinnan ihan normilounaasta, mutta laittovat kauheen läjän kaikkea hyvää, keitto alkuun ja vielä pienet setit mukaan iltapalaks. Mahtavuutta.

Moro
Viltsu

torstaina, maaliskuuta 29, 2007

Lapin luonto luo outoa taikaa

Tai jotain sinne päin. Kuhmosta ja Kuusamosta selvitty.
Käytiin itse asiassa Kuusamon jälkeen yöpymässä Rovaniemellä, hyvä feng shui, Lue: Lähti käsistä. Solisti pyöritti jotain Etelä-Afrikkalaisia investointipankkiireja ja respa suostu pitään baaria auki niin pitkään kun on asiakkaita, ite lähdettiin Iken kanssa saunan lämmityshommiin. Meni kuuteen ja sauna oli päällä vaikkakin saunomatta vielä puolilta päivin samoin kun omassa huoneessa. Olin kait senkin laittanu tulille yöllä.

No oli miten oli, päästiin tänään Leville Hulluun Pro Areenaan tuolla armaalla ivecolla missä meillä oli Roudarin Tapas-pöytä



Matkalla koettiin outoja tunnelmia kun käsitin etten oo ikinä käyny Levillä muuten kun lentokoneella, lisää hämmennystä aiheutti paikalle saapuminen, mulla kun oli kokonaan oma setti, en tarvinnu talolta kun sähköä. Erilailla taas parin viikon päästä kun tullaan sinisillä siivillä. Orkkakin tosin vaihtuu välissä.

Bonuksena matkan tekoon meiltä laukes ivecosta virtalukko. Käyntiin saa muttei sammutettua, pitää kone sammuttaa vaihteen ja käsijarrun yhdistelmällä ja virrat saa helposti pois irroittamalla akku. Kätevää.
Yritin kyl ehdottaa et pidetään käynnissä koko loppurundi. On niitä vehkeitä ennenkin lapissa pidetty käynnissä jopa viikkoja. Tosin tällä subtrooppisella +10 asteella on paha kertoilla ainakaan poliiseille mistään pakkasrajoista millä ei auto enää futaa.

Managerikin on jääny matkasta, Anssi lupas tuurata ja lähetti Harrin keittiöön kertomaan takahuoneraiderin. Jos kaikki tulee niin on varmaan tunturin ennätys ;)
Normaalistihan meil on takahuoneessa pullakahvit.

Nonniin nyt vielä saunaan ja tunnin päästä soi. Sen jälkeen symbolinen yökerhokäynti ja sit maate kun pitäis olla ratissa yhentoista aikaan. Rovaniemellä tarttis olla kahden aikaan ja sit vielä auto huoltoon. Niin joo tosiaan, Amy Winehouse ja Scissor sisters on Provinssissa sunnuntaina ja me orkan kanssa lauantaina, sunnuntai kätevästi vapaa päivä.
Ehkä siisteintä ikinä.

Täältä tähän.
Viltsu

keskiviikkona, maaliskuuta 28, 2007

Kuhmo Rock City!

Mahtavuutta.

Edellisen kerran kun kävin Kuhmossa ei hommat ollu ihan kaikilta osin ok. Nyt toisin. Ajetaan kahden aikoihin keikkamestan pihaan ja siellä on vastassa lauma apuk
äsiä. Tätä ei oo tapahtunu vielä kertaakaan tällä rundilla. Kaikkein yllättävintä on että ne samat apukädet on myös poistuessa jeesaamassa. Eli ulosroudaus on reilu puol tuntia nopeampi kuin kertaakaan tällä rupeemalla.
Eikä tässä kaikki. Mökki soundaa todella hyvältä, helppo roudaus yms.

Hotelli tosin on tän meidän vanhan kaverin piirtämä. Yllättävää kyllä boogie on silti sielläkin hyvä. Keittiö on kiinni, mutta respa tekee meille voileipiä.
Parasta.


Hetken kyllä pelotti siellä keikkapaikalla et miten noi meidän lyömäsoitintaiteilijat suhtautuu seuraavaan ilmoitukseen


Ovat sen verran kovia jätkiä etteivät välittäneet. Tai sitten niitten tilat on sen verran erikoislaatuiset ettei kielto koske ;)

Huomenna Kuusamo ja sieltä Leville, Rollon, Oulun ja Jyskylän kautta himaan. Maanantaina saa jo herätä omasta sängystä. Siellähän on oltu viimeks viikko sitten ;)

Täältä tähän.
Viltsu

tiistaina, maaliskuuta 27, 2007

Arkkitehtuuria ja kossuvissyä

Se tyyppi kun sen maljakon suunnitteli niin oli onnistunu myös Joensuussa ryssimään yhen salin. Akustiikka aivan perseestä, roudausreitti kätevästi 30 cm maasta ja varastotiloja lähemmäs 10 metriä ylöspäin, leveyttä ja pituutta jo huomattavasti vähemmän. Bonuksena sitä autoa kun siihen ajelee niin jos lifti tapaa vaan oven reunalle niin on vielä kynnys mistä tipauttaa laatikot, perille asti ei autoa saa peruutettua koska vinot seinät tulee vastaan. Itse salissa myös lavan keskikohta on täysin eri kuin katsomon, joka on taasen on eri kuin lavan takaosan keskikohta, joka siis ei osu sen lavan keskelle.

Rovaniemellä tää kaveri on päästetty piirtämään asemakaava. On kuulemma poronsarven muotoinen, mun mielestä perseestä.

Huomenna ois Kuhmo edessä ja siellä ymmärtääkseni ollaan Kalevala-hotellissa yötä, mikä on myös tän saman sepän piirtämä, helikopterista kun kattoo niin sen pitäis näyttää metsolta tai joltain muulta riistalinnulta. En tiedä en oo siellä päin kauheesti lennelly, mut sisältä siin on muistaakseni vähän liikaa sokkeloita. Mikä siinä on ettei suorat kulmat muka toimi.
Rovaniemelläkin sen salin/teatterin lavan läpi nousevassa hississä on varmaan 6700 kulmaa kun väline mikä on tarkoitettu kaluston kuljettamiseen ja joka ei näy kenellekkään ulkopuoliselle, ei voi olla suorakaiteen muotoinen arkkitehdin mielestä. Ja kyllä sama kaveri ollu jälleen kerran asialla.

Kuulemma myös ulkomailla on tän tyypin piirtämiä mökkejä, niin miksei se tehny pelkästään ulkomailla niitä hommia. Mikä ajoi miehen takaisin pohjoiseen varsinkin jos se jo breikkas isossa maailmassa niin miksi palata omien maanmiestensä kiusaksi.
Vai oliko se vaan pohjimmiltaan vittumainen jätkä, se tavallaan selittäis kaiken.

Mutta asiasta elvikseen. Tänään on ollu välipäivä eli ois saanu nukkua pitkään jos ei olis puhelin ruvennu piippaamaan jostain viesteistä aamu ysin jälkeen. Joo tää oli oma moka kun ei laittanu äänettömälle, mutta toisaalta ei Jokelassakaan päässy baaritiskiltä jos ei ottanu kahta kossuvissyä kerralla.
Piti vielä tänäänkin käydä siellä, sama juttu. Kummallista.
Huomenna vaihtuu valta eli kuukauden roudari titteli siirtyy kolleegalle. Mul on lupa olla viihteellä vielä tänään, huomenna kuulemma illasta jo ajan.
Mutta joo kaiken kaikkiaan joensuussa on ollu hyvä boogie. välipäiviä tosin sais olla enemmänkin. Vielä kun joku ruokapaikka olis auki ilta kymmenen jälkeenkin niin ois ihan kuningas meininki. Joutu eilen käymään grillillä missä oli salaatti merkitty mausteeks, ihan ässä meininki tavallaan myös toikin. Sama kuin kossu ja järvivesi. Perusasiat kunniaan.


Morrens
Viltsu

perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

Kuukauden roudarit merillä

Nyt on noista laivoista selvitty ja suoriuduttu Tahkolle viettämään välipäivää (ei mentykkään Kuopioon), eka saunakierros takana ja hyvä on boogie.

Mahtavaa hommaa noi rakkauden laivat, ekalla paatilla siis HKI-STH M/S Mariellalla meillä oli annettu neljä metriä levee lava. Saleissa toi kattaus vie n. 14 metriä. Ahasta oli mut show vedettiin ja aloitettiin juhlallisuuksia noin aamukuuteen asti. Tokalla purkilla eli STH-TKU M/S Amarillolla oli sit jo tilaa vähän enemmän mut aikaa oli annettu tunti ja kymmenen minuuttia roudata terminaalista putkea pitkin, pystyttää ja tehdä soundcheck. No hommasta selvittiin kunnialla ja oltais jatkettu juhlallisuuksia mutta kun piti olla aamulla roudaamassa vähän kuuden jälkeen :(

Juhlallisuudet jatkuu nyt juuri tälläkin hetkellä Tahkolla ja kolleegoitakin on kylillä, which is nice. Mulla ois pari fotoakin tosta rakkauden lavasta Mariellalla, mut ei oo letkua millä ne sais kamerasta ulos.

Tosiaan yritettiin Iken kanssa poistua siitä ekasta paatista kun aateltiin lähteä ulkomaille pyörimään niin putkesta kun päästiin ulos niin ruotsalainen poliisi juoksi perään ja halus tietää millä asioilla pojat liikkuu. Kerrottiin et ihan omilla asioilla ollaan ja ruokaa pitäis saada. Tän jälkeen se halus tietää et onko meillä huumeita laukussa. (Tottakai mä poliisille kerron ekana jos on) Tunnustin et mul on laukussa kolme kaljaa, päästi menemään. Me ollaan ehkä pohjois-kalotin vaarallisimmat jätkät, etukortit vinkuu ja kaljaa kuljetetaan rajan yli.

Tänään täällä, huomenna jo muualla.

Moro
Viltsu

keskiviikkona, maaliskuuta 21, 2007

Kuukauden roudari

Tänään tai siis eilen, miten nää nyt menee, mutta kuitenkin juuri vasta tulin kotio. Siis Tampereella käytiin konsertoimassa, asiallinen soundi, helppo roudaus ja tuttuja naamoja vastassa, kaiken kaikkiaan Tampere näytti taas mallia kuin nää hommat pitää hoitaa eli en aio marista arkkitehtuurista.

Käytiin tässä päivällä kolleegan kanssa lounaalla audiofyysisen puuhailun ja soundcheckin välissä, syötiin japanialaista, niin Terttu sai soiton YleX:n toimituksesta että ens viikolla pitäis antaa puhelinhaastattelu. Tämä tarkoittaen että Tertusta tulee Yle X:n maaliskuun kuukauden roudari, mä olin ite helmikuun versio aiheesta joten titteli pysyy ainakin toistaseks Keravalla. Tästä johtuen huomenna (tai siis tänään) kun päästään laivaan niin aloitetaan juhlallisuudet, joita jatketaan perjantaina Kuopiossa ja sunnuntaina sekä maanantaina Joensuussa. Valta kun vaihtuu niin sitä ei ihan pienillä juhlilla pysty hoitaan. Näistä syistä myöskään sitä haastattelua ei voi tehdä maanantaina vaan vasta tiistaina. Pelottaa tavallaan jo etukäteen jos seuraavakin kuukauden roudari on Keravalta, meitä kun riittää täällä vielä muutama. Ne juhlat kestää sit jo vissiin täyden kuukauden.

Tampere-talossa on nykyään töissä tuo Samuli Happo, jolta tulee soololevy ens kuussa ulos, luonnollisestikin perjantaina 13. päivä. Sain jo ennakkokuunteluun "Rimakauhu" albumin, Hyvä Boogie on parasta ikinä. Suosittelen lämpimästi. Tän levyn takia itse asiassa melkein jouduin tuhoamaan ivecon mankan, tottakai levy piti saada kuunteluun heti kun auto starttas. No mankka otti sen kyllä sisään muttei suostunu soittamaan eikä myöskään antamaan sitä enää ulos. Puolet siitä perkeleen yläkonsolista piti repiä auki ennen kun mankka irtos rakenteista, tähän pyrkiessä se rupes kyseleen jotain koodejakin. Otin sen kokonaan irti ja vielä naamankin auki ja laitoin takas virtoihin, niin sit sain levyn ulos eikä sitä mankkaa enää ne kooditkaan kiinnostanu. Uudestaan en enää levyä yrittäny joten piti odottaa himaan asti. Kannatti.
Toimii radiokin, which is nice.

Nyt pitää mennä maate huomenna kun lähdetään työporukan kanssa risteilemään.

Lopetan tämän maaliskuun kuukauden roudarin sanoin: "Ei muuta kun leukaa rintaan ja kohti uusia pettymyksiä."

Se on moro
Viltsu

maanantaina, maaliskuuta 19, 2007

Arkkitehtuurin helmiä osa. 2

Tuli se marmorimökki taas tarkastettua ja ihan samanmoinen oli kuin aina aikaisemminkin, etupään saa työntää useita kymmeniä metrejä kokolattiamattoa pitkin, lavalle menevät romut nousee suoraan lavan lattian läpi 500 kiloa kerrallaan. Yllättävän helppoa kun kelaa kuka sen on suunnitellu.

Turussa taas löyty joku uus yrittäjä alalle, mut ei häpeä kyllä tuotos yhtään näille kuuluisamman kolleegan saavutuksille. Roudausta varten saa ajaa katutasosta jyrkän mäen ylös ja sitten viedä tavarat hissillä alas siihen katutasoon missä lava on. Mäkeä ei luonnollisestikaan pääse bussilla ylös. Ja se kuorma-auto mikä sinne nousee niin pitää taitella jonkun ammattikoulun parkkipaikalla siihen lastauslaiturille, mistä mennään hissillä jos se toimii. Väittää kantavuudeks 1600 kiloa, ilmeisestikin pilkkuvirhe sillä on useampikin kaveri sen saanu jumiin huomattavsti pienemmillä kuormilla. Sinne ei ees mahtuis poppilaatikoita tuon puolentoista tonnin edestä.
Sitten kun päästään sinne saliin sisään ja lyödään vehkeet tulille niin tekee mieli samantien pakata laitteet ja lähtä kotio. Viime perjantaina siellä käytiin konsertoimassa ja Valkeaa Unelmaa soi ilmeisesti vieläkin siellä takarivillä. Hotellin aulabaarista sai tosin alennusta kaljasta S-etukortilla.

Nyt on hommat hallussa. Roudarit lähtee ulkopaikkakunnalla keikan jälkeen yöhön ja valitsee sit oman hotellin aulabaarin kun sieltä saa bonuskortilla alennusta. Tää on niiiin vaarallista hommaa.

Näihin aikoihin kun tohon eduskuntatalon naapuriin on nousemassa se yks korkeakulttuurin erikoistunut laitos niin kuulin huhua sen suunnitelmista. Sinne ois tarkotus muuttaa parikin orkkaa, mutta piirustuksissa ei varastoa kummallekkaan. Sinfisbändissähän kaikki roudaa omat vehkeensä aina himaan treenien jälkeen :)
Peruskiveä ei kait oo vielä muurattu, mutta sitä varastoa siihen ei enää saa. On kuulemma liian myöhäistä. Mystistä hommaa.
Helsingissäkään ei noita tohon kamaan soveltuvia mestoja vielä ollutkaan niin pitäähän semmonen rakentaa. Finlandia-talo, Ooppera ja Kulttuuritalo kun ovat vissiin suunniteltu johonkin muuhun käyttöön. Niin joo niissähän voi pitää myös viihdekonsertteja. Eihän se nyt käy laatuun et samalla lavalla millä vedetään tänään Vivaldia niin huomenna lauletaan Tipitiitä. Meneehän siinä maine koko rakennukselta.

Muinoin kun Lepakko laitettiin sileeks niin siihenhän piti tulla Nokian pääkonttori, joka olikin sit liian pieni valmistuessaan, joten rakensivat sit Keilaniemeen sen konttorinsa. Se kun sinne Keilaniemeen valmistu niin pienihän se oli sekin, joten laittoivat uuden siihen kylkeen. Eikö kellään välähtäny missään vaiheessa jättää piirustuksiin jonkun verran ylimääräistä tilaa. No mutta rahaahan on niin miksei sitä tolleen käyttäs.

Ei muuta tällä erää.
Viltsu

maanantaina, maaliskuuta 12, 2007

Arkkitehtuurin helmiä

Nonniin, nyt se sitten viime viikolla alko eli kuukauden mittainen konserttisalirupeama. Neljä keikkaa takana ja loppu ei ainakaan vielä häämötä, mutta mukavaa on niin mikäpä siinä.

Tosin nyt saatiin jo esimakua sen yhden maljakolle nimensä antaneen kaverin aivoituksista ja lisää on tuloillaan. Tällä sepällä oli Seinäjoella vissiin käyny häpsy kun se oli laittanu lastauslaiturin lavan viereen ja vieläpä samaan tasoon sen stagen kanssa. Valomies tosin epäili jälkiasennusta.
Viikon lopulla ois edessä se suurehko valkoinen mökki isolla kirkolla ja loppukuustakin on kai sielläkin näitä saman tyypin rakennuksia.

Mitä liikkuu näiden hahmojen päässä kun ne kelaa et talossa ei saa olla yhtään suoraa kulmaa tai sähkötöpseliä kun ne on niin rumia. Joku kun sattuu huomauttamaan näistä puutteista tai virheistä ja ehdottaa muutoksia niin sitten vasta rupeekin oleen hankalaa ettei kukaan vaan pääsis vaikuttamaan tän yhen toopen visioon. Missä tahansa muussa ammatissa tollanen itsepäisyys todennäköisesti johtais irtisanomiseen.

Mikä tekee talon piirtämisestä niin vaativaa hommaa ettei siinä tarvii kuunnella ketään, varsinkaan niitä tulevia käyttäjiä.

Maailma olis todennäköisesti parempi paikka jos tää yks seppä kavereineen olis vaan piirtäny niitä maljakoita ja tuoleja ja jättäny talon rakennuksen niille, jotka oikeesti osaa tehdä niitä taloja.

Lisää raporttia jahka rundi etenee.

Täältä tähän.
Viltsu

lauantaina, maaliskuuta 03, 2007

Saaristossa suhisee

Nonniin. Tää bloggailu on kait isokin juttu nykyään joten aattelin ite kokeilla kuin tää homma pelaa.
Luonnollisestikin homma alkaa avautumisella.
Juurikin tällä hetkellä menossa puhallinorkan soundcheck, aamulta takana jo noin seitsemän tuhannen lapsen orkesteri, yks perusbändi ja yksi tanssishow. Soundcheck ajat mennään esitysjärjestyksessä koska tuon lapsiorkan luokanope ei näköjään pysty käsittelemään päässään käänteistä järjestystä.
Etukäteen oli tosin kerrottu asianomaisille järjestys missä mennään ettei tarttis kaikkea tehdä kahteen kertaan. Miten se sanonta menikään. "Jotka ei osaa, opettaa".

Tästä päästäänkin kätevästi itse ongelmaan, joka ei missään nimessä ole lauma lapsia, kyllä niitten kanssa pärjää, ongelma ei myöskään ole ne harrastelijamuusikot, jotka tajuaa olevansa oudossa ja uudessa tilanteessa, niidenkin kanssa on helppoa, molemmat edellä mainitut ryhmät yleensä ymmärtää puhetta. Ongelma ei myöskään ole se musiikinopettaja, joka ilmeisestikin haluaa vaan pysyä tän yhden sankarin tieltä poissa. Ongelmaksi muodostui se hermoromahduksen partaalla sinnittelevä ala-asteen luokanope, joka hallitsee mielestään niin tilanteen, tekniikan kuin käyttäytymisetiketinkin.

Kaikki tapahtuu ajallaan ja ilman suurempia väärinkäsityksiä vaikka se äänimies onkin mulkku. Ja mikä parasta, päivän lastentapahtuma ei ole vielä edes alkanut, siihen päälle vielä iltamat ja yöpurku. Tää on ihan parasta.

Ens viikolla saa kyytiä konserttisalit.

Tästä tähän
Viltsu