sunnuntaina, elokuuta 31, 2008

Hyvä juusto

Millä määritellään hyvä juusto? Toiset maistuu aivan taivaalliselta ja haisee parin viikon vanhalta sukkahieltä, toiset taas maistuu edelleen mahtavalta, mutta eivät haise ollenkaan millekkään. Tässä yöpalaa rakentaessa kelailin et josko kyse olis juustohöylän soveltuvuudesta. Eli jos juusto on höylälle liian pehmee tai liian kova niin kyseessä on ns. hyvä juusto ja jos taas höylä tapaa einekseen ilman ongelmia niin kyseessä on perusjuusto. Missä siis ei mitään vikaa siinäkään, mutta ei se Edam sinne juustolautasellekaan tietään yleensä löydä.

Aura, Parmesan, Gorgonzola, Halloumi, Feta, Mozzarella, Manchego, ynnä muut, ynnä muut vastaavat on kaikki semmosia mihin ei normaalilla juustohöylällä lähetä edes yrittään ilman huomautusta vaan tarkoitukseen tulee varata juustoveitsi. Edellyttäen tietysti, että juusto halutaan nauttia muutenkin kun murusina.

Niin ja älkääkä vaan unohtako sitä laadukasta punaviiniä matkasta kun lähdette hassuttelemaan noiden meijerituotteiden kanssa.

Tämmöttii tuli äsken mieleen.
Moro
Viltsu

torstaina, elokuuta 28, 2008

Päivystystä

Se tiistai menikin tunnin verran keskiviikon puolelle ennen kun pääs suuntaamaan Corollan keulan kohti Tapanilaa eli se mun veikkaus puolesta yöstä ei menny mitenkään kauheen pahasti mettään. Hyvä niin.
Keskiviikkona olikin ohjelmassa tämän aamuisen seminaarin/lehdistötilaisuuden rakennus ja siinä sivussa mopoilua vesisateessa, sillä samalla sekunnilla kun Anan kanssa saatiin vehkeet käyntiin varaston pihalla ja otettiin suuntaa Malmilta kohti Kansallismuseota rupes meinaan satamaan vettä. Molemmilla meillä luonnollisestikin ajohousuina farkut, varsinaiset vedenpitävät ajohousut kun oli repussa kuorma-auton kyydissä jo matkalla kohteeseen. No siinähän puuhailtiin hetken kuluttua märissä vaatteissa settiä pystyyn. Oma vika, sano.
Lehdistötilaisuus oli tänään aamulla ja ohikin jo puolilta päivin, siihen purku perään ja nokka kohti Stadionia. Seuraavan kahden päivän ohjelma siis Suomi-Ruotsi maaottelu ja talonvahdin pesti. Jay ja Ame tuli tekeen toteutuksen eli mulle jäi hommaks vaan Maamme Laulun vahvistaminen ja kahvinjuonti. Pitkiä päiviä silti luvassa vaikkakin leppoisia.

Ei kai tässä taas kummempaa, palaillaan.
Viltsu

tiistaina, elokuuta 26, 2008

Täss on nyt ollu kaikenlaista

Ja vettäkin virrannu Vantaassa sitten viime kirjoituksen. Viime tai siis toissa viikonlopun jälkeen pidettiin kotosalla grillijuhlat viime syksyisten 30-vuotispäivien viimeisillä lahjuksilla eli hyötykäyttöön meni 100:n euron lahjakortti Reinin lihaan. Matkaan tarttu kilo naudan ulkofilettä, kilo possun ulkofilettä, puoltoista kiloa possun kylkeä, kilo karitsan sisäfilettä ja puol kiloa tuore chorizomakkaraa. Juhlat pidettiin sillä meiningillä että meitsi hoiti lihat ja viinat ja muut sai vastuulleen blandikset, kaljat, rehut ja juustot. Hyvät oli juhlat ja ruoka riitti, ei sitä tosin ylikään jääny. Ja pahoittelut kaikille, joille olisi pitänyt kutsu laittaa, mutta kun ei kaikkea voi aina muistaa. Meitsin piikkiin siis menee jos jollekkin ei oo kutsu menny ja tuntee jääneensä paitsi. Niin joo ja ei me niitä viinojakaan saatu juotua, himaan on jotenkin mystisesti kertyny sieluttomat määrät tiukkaa kaikenlaisilta retkiltä ympäri läntistä pallonpuoliskoa, no kai siellä kaapissa itäiseltäkin pallonpuolelta jotain on.
Niin ja kerkisin mä yhden seminaarinkin käydä puuhailemassa Tennispalatsilla, ja kolleegoille tiedoksi et ainakin siinä ykkössalissa on kelpo vehkeet millä ainakin seminaarin hoitaa heittämällä, ei tarvii raijata omia kailottimia matkaan. Salista löytyy XLR-linjoja konehuoneeseen joihin penetroitumalla saa järjestelmän käyttöön.




Sitten päästäänkin parin vapaapäivän jäljiltä lauantaina kohti Imatraa ja Lordin monitoripestiä, tuurajan ominaisuudessa tosin en vieläkään tiedä ketä mä tuurasin, no eniveis kuitenkiin. Lavalla mua olikin vastassa ihan ehta merikarhu kuten kuvasta näkyy, Oksu, ystävä.
Lari, Atte ja Beirut oli laittanu vehkeet paikoilleen ja pelittämään, ei tarvinnu kun sidefillit virittää, muuten homma olikin vetoa vaille valmis ja kuosissa. Jännitystä aiheutti se kovalevykuvio, playn painaminen siis oli mun homma ja sen kyseisen purkin kun pystyy konffaamaan niin miljoonalla eri tavalla ja kaikkia niitä keinoja ei varmaan tiedä edes Edward Fostex itse. No hyvin se meni ja jengi viihty, niin lauteilla kuin yleisössäkin. Tämän jälkeen juhlat oli jälleen kerran tosi, Rööningin ja Tompan kanssa kun ei oo ollu keikalla kuukausiin ja Pappa Knuutinenkin oli tonteilla Teräsbetonin kanssa. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa.

Sunnuntai ilta meni vain ja ainoastaan toipuessa ja nyt ollaankin jo toista päivää puuhailemassa yritysjuhlaa Voimalassa. Veto alkaa kuudelta ja jos puoleen yöhön mennessä olis matkalla kotio, ans kattoo kuin äijän käy.

Moro taas
Viltsu

sunnuntaina, elokuuta 17, 2008

Tuurausviikko

Rupee oleen lopuillaan eli kaks keikkaan Jennin monitoripäässä. Perjantaina kävästiin Järvenpään Hevenissä ja lauantaina oli orkalle ulkokeikkakauden päätös Rautatientorilla joku RAY:n hässäkkä. Itsellä edessä vielä yks ulkofestariveto ens viikolla, mutta siitä lisää kun on aika käsillä.
Heven meni silleen kuin se normaalistikin menee eli leppoisasti, saunat, huoneet, pokeria jne. jne. Mutta erikoismaininta menee sille Toscana ravintolalle, missä meillä siis ruokailu, lista oli vapaassa käytössä ja Morgan, hovimestari, suositteli erikseen joka jätkälle viinit ruoan mukaan. Suurin osa viineistä oli muuten niiden omia importteja ja ruoka kohtuuttoman hyvää. Itse vetelin alkuun graavattua miekkakalaa ja härän sisäfilettä pääruoaks, muilla näky sorsaa ja karitsaa lautasella. Niin ja tietysti viinit jokaiselle ruoan mukaan. Reseptii.

Lauantaina olikin veto jo puol kahdelta päivällä ja sain bussin Onnelan nurkalle parkkiin jo kolmen maissa eli kerkis hyvin vielä syömään ennen kun olin illaks menossa Stadikalle valvomaan Helsinki City Marathonin maaliintuloa. Viitisen tuntia vierähti levyjä soitellessa. Leppoisaa hommaa, vielä kun itse diggais urheilusta niin toi olis ihan paras pesti.
Niin ja mopolla piti mennä kun olin edellisenä päivän uhonnu mopolla liikkuvani, se sade sit ei tauonnu oikeestaan koko päivänä, mutta kurahousut jalassa niin mikäs siinä on laittaessa, ei ollu ainakaan kuuma ajaa.

Mutta ei kait tässä enää kummempaa.

Moro
Viltsu

perjantaina, elokuuta 15, 2008

Minä ensin

Parissa kohtaa Suomalaista liikennekulttuuria olis aiheellista ottaa mallia muualta autoistuneesta maailmasta. Tänään käväsin Stadikalla pyörähtämässä ja tutustumassa mun huomisillan työpisteeseen ja sieltä kun läksin kotia kohti mopolla niin Ilmalassa oli pitkä jono ja punaiset valot. Omaa kaistaa pitkin ajaen sen pysähtyneen jonon pystyi helposti ohittamaan. Valot kun vaihtui vihreeks ja läksin risteykseen yhden rekan perässä niin joku pakettiautokuski oli ilmeisestikin sitä mieltä että olin vieny häneltä elintärkeitä sekunteja kotimatkalla, yritti meinaan kiilata mut siinä risteyksessä. Korjatkaa toki jos oon väärässä , mutta eikö ole sallittua ohittaa pysähdyksissä oleva auto, jos siitä ei aiheudu vaaraa muulle liikenteelle ja sen pystyy tekemään käyttämällä omaa ajokaistaa.
Itse autoillessa ei mua ahista yhtään jos mopo menee valoissa ohi, ei ne oo meinaan noi kakspyöräset , jotka jarruttelee valoista lähtiessä tai ruuhkassa.

Mutta sit aivan muihin aiheisiin. Toissailtana tuli kävästyä Tikkurilan kuumassa yössä ja yöllä nakkarilla oli kiskan pitäjä laittanu hommat isolleen. Kuudella mikrolla laitto maistuvaa grilliruokaa nälkäisille ;)




Mutta kuten sanottu ei tämäkään tästä. Ja illalla Järvenpäähän Jenni Vartiaisen monitorituuraajaksi.

Moro taas
Viltsu

maanantaina, elokuuta 11, 2008

Pistokeikkailua

Sieltä Norjasta ja Ruotsista kun selvittiin niin oli pari vapaapäivää ja vapaiden jälkeen viime viikon perjantaina matkakohteeksi oli valikoitunut Utrecht Hollannissa. Reissuun piti lähteä jo aamuseiskan aikaan kun lento lähti vähän kasin jäljestä ja perillä Hollannissa oltiin paikallista aikaa puolilta päivin. Majoitus oli Vianen nimisessä pikkukaupungissa, jossa kerkis kaupungillakin pyörähtämään, which was nice. Itse keikka oli semmosessa 450 vetävässä Tivoli DeHelling nimeä kantavassa klubissa neljän bändin iltamat. Koko hässäkkä oli osa jotain suurempaa Summer Darkness goottifestaria. Ja klubissa kun oltiin niin ei tietenkään minkään näköisiä rullaraisereita yms. kenelläkään vaan kaikki romu lavalle ja sieltä pois hoitui yhden normaalileveyksisen oven kautta ja ilta oli aiottu tehdä puolen tunnin vaihdoilla. Ykskään orkka ei alottanu ajallaan eli kaikilla meni vaihto pitkäks. No jos siihen puoleen tuntiin saa just kamat paikoilleen niin ei kauheesti jää aikaa mikitykselle ja checkille. No tää nyt on väliin tämmöstä. Mutta sit kun se keikka saatiin vihdoin käyntiin niin hyvä meininkihän siellä oli, orkka viihty, yleisö viihty eikä mulla ja Tumpillakaan mitään valittamista. Mikäs siinä.
No seuraavaks päästään siihen pistokeikka osuuteen, oltiin meinaan ton keikan jälkeen hotellilla noin kahden maissa yöllä ja kyyti lentokentälle kohti Suomea lähti hotellilta viideltä aamulla eli kauheen pitkään ei kerinny kylellään oleen.
Kotomaassa kentältä meidät noukkikin kyytiin Svantte, Karri ja
Mehtis, jotka oli käyny aamusella treenikämpällä ottamassa lopun backlinesta kyytiin koska seuraava matkakohde oli Jyväskylä ja Laajavuoressa pidettävä rokkifestari. Ton päivän aikana menin yhteensä neljä kertaa nukkumaan, joten ei kumma että kotimatkalla ei oikeen tienny minä aamuna oli retkelle alunperin lähteny. Niin siis nukuin ekaks hotellissa keikan jälkeen, pakussa matkalla kentälle, koneessa matkalla Suomeen ja vielä bussissa muutama tunti Jyväskylään ajellessa.
Luonnollisestikin Jyskylästä lähdettiin yötä myöden kotio, himassa olin aika tarkalleen neljältä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä eli alle kaks vuorokautta lähdön jälkeen. Näin se homma etenee aina välillä.
Mutta siis tuohon lauantain keikkaan, nyt olivat Speed Rentalin jäbät taikonu niihin sidefill suppasiin sitä botnea minkä puutteesta mainitsin Wanajan yhteydessä. Nyt meinaan piisas, olivatko laittaneet järeemmät moottorit vai mitä, mene ja tiedä. Hyvä ja onnistunut keikka taas. Kesän päätös samalla gooteille.


Tää viikko taas vähän vapaata ennen ens viikonloppua kun ois tarkoitus suunnata tuuraajan ominaisuudessa Jenni Vartiaisen monitoripäässä eksoottisiin Järvenpään ja Helsingin lomakaupunkeihin.

Palaillaan taas kun on asiaa.
Moro
Viltsu

tiistaina, elokuuta 05, 2008

Vuoristomatkailua sydänvikaisella sprintterillä

Sebastian on muuten ton sprintterin nimi.


Nonniin, reissuunhan siis lähdettiin viime viikon tiistaina Silja Symphonylla ja eka keikka Norjassa Storås-festivaaleilla vasta torstaina eli keskiviikko jäi pelkäksi ajopäiväksi. Oltiin Lokken Verk nimisellä paikkakunnalla hotellin pihassa keskiviikkona ilta kympiltä. Porukalla tempastiin siinä hotellin pihalla parit iltakaljat ja oltiin koko ryhmä unten mailla jo kait kahden aikoihin yöllä.
Sieltä Lokken Verkistä ei sinne festareille ollukkaan enää kuin 20 kilsaa. Kolmoslava oli ton ekan vetopäivän esiintymisareena ja luonnollisestikin talolta puuttui sekä monitoritiski että monitorihaara. Matkassa oli oma bulsa joten seuraavaksi tartti vaan taikoa se splitti. Miltään lavalta ei löytyny ylimääräistä joten kaverit kolvas mulle tarvittavan määrän Y-haaroja jotta saatiin homma hoitumaan. Todella iso kiitos moisesta jaksamisesta koko ääniryhmälle. Keikkakin oli onnistunut kaikin puolin.
Keikkapäivän majoitus oli hoidettu semmosessa tonttukylän näköisessä pihapiirissä ja ymmärtääkseni kaikki muutkin bändit asu siellä samassa majoituksessa, yöllä löydettiin meinaan semmonen grillikatos missä oli juhlat meneillään, jotain jenkkejä siellä oli ja yks Walesiläinen kaveri ja sit joku hyperaktiivinen Kolumbialainen jäbä, joka diggaili Suomea yli kaiken. Jopa raivostuttavuuteen asti siis. Niin ja olihan siellä pari Suomalaistakin orkkaa meidän lisäks, juhlat olivat siis tosi.

Perjantain keikka oli reilun parin sadan kilsan päässä Andalsnes nimisellä paikkakunnalla Raumarock niminen juhla vuonon rannalla.
Jumalauta mitä maisemia oli matkalla, puhumattakaan siitä lossimatkasta. Aivan parhautta. No niin, mutta kuiteskin tällä erää olivat lavapäähän hoitaneet Soundcraftin Vi6:sen. En ollu aiemmin nähny kun kuvia moisesta härvelistä, mutta päätin kuitenkin vetää sillä kun oli pari muuta orkkaa tuoneet vielä omat Profilensa lavapäähän näytille niin en kehdannu sitä 01:stä tuoda enää siihen vierelle ;)
Hyvin meni keikka sillä Craftillakin, ei siis ahistanu yhtn. Aika loogisen oloinen bulsa siis. Muutenkin oli kalusto aika kohillaan, Lacousticin kulmia, Alpha E sidefillit jne. jne. ja sain vielä talon IEMitkin käyttöön eli ei tarvinnu sitä omaa bulsaa avata edes nappeja varten. Niin joo täällä olikin päälavapaikka meille varattuna. Leppoisat kisat ja mukavia immeisiä, joitain Islantilaisia räppäreitäkin nähtiin hotellin aulassa illallisen jälkeen. Nukkumaan kuitenkin piti mennä jo ennen puolta yötä kun seuraavan aamun lähtö oli ajoitettu kasiksi, matkaa Ruotsin puolelle kun oli se karvan vajaa 600 kilsaa ja siitä reilu 500 vuoristossa.
Aamuinen ajomatka meni muuten leppoisasti, mitä nyt se sydänvikainen vähän oikutteli ylämäissä kun oli vääntö täysin kadoksissa, perille päästiin kuitenkin ihan aikataulussa.

Nyt oli esiintymisareenana Östersund nimisellä paikkakunnalla Storsjöyran-festareilla semmonen pieni noin 400 henkeä vetävä teltta ja jälleen oli käyttöä sille omalle monitoribulsalle kun ei talolla ollu lainkaan moista. BSS:n aktiivisplitti oli kuitenkin eli ei hätää eikä ylimääräistä säätöä.
Keikan jälkeen saatiinkin sit välittömästi hypätä autoon ja suunnata kohti Tukholmaa, matkaa taas se reilu 500 ja terminaalissa piti olla klo: 6.10 ja lautta lähti 7.10. Oltiin viiden maissa satamassa eli reilu tunti jäi odottelua ennen kun terminaali aukes. Alkuperäisen aikataulun mukaan oltais oltu kotosalla vasta maanantaiaamuna eli tehtiin tämmönen ratkaisu et jätetään yks hotelliyö välistä ja ajellaan Tukholmaan ja siitä päivälauttaan et ollaan illalla jo Suomessa. Kris Kristoffersson ois tosin soittanu tuolla Östersundissa samana iltana eli sen joutu missaamaan, mutta toisaalta oli kotona aiemmin.
Tai no aiemmin ja aiemmin, Helsinkiin kun päästiin niin yöhön se piti tempasta kun oli Ankkarockikin jo loppu ja kaikki hahmot sieltä yllättäin menossa baariin.

Kaiken kaikkiaan ihan mahti reissu ja mukavaa oli itseni lisäksi ymmärtääkseni myös muilla. Soronoo ja kohti uusia seikkailuja.

Moro
Viltsu