Tyynyt

Ei oo taas aikoihin ollu olevinaan mitään kerrottavaa, ja näinollen en ole tänne mitään myöskään postailuun. 

Tänään lentomakoneessa istuessa kollega kysäs et mitä tälle foorumille kuuluu, niin siitä innostuneena pieni kirjoitus. 

Mikä on tää tyynyjuttu hotelleissa, haluaako suurin osa ihmisistä todellakin niskavaurion. Himassa mulla on yksi ohut tyyny. Nyt tässäkin hotellissa on tarjolla viisi toinen toistaan pulleampaa asiaa. Kaikki paskoja. Missä on yksi ohut?

Jos haen kylppäristä pyyhkeen ja käytän sitä tyynynä. 

Ei muuta ny.

Morkkis

Viltsu

Moro taas vaihteeks

Edellisessä postauksessa kun olin niitä Tulisia Tenoreita tekemässä niin nyt on samaa hommaa syysrupeama. Konserttisalihommat on melko asiallisia komennuksia. Yleensä on tilaa, valoa, siistiä ja roudauskin on melko kivuton suurimmassa osassa saleista. Puhumattakaan melko kohtuullisista työajoista, sisälle saliin klo:14, veto 19 ja keikan jälkeen auto on pakattu yhteentoista mennessä.

Näiden tenoripestien välissä on tehty täys kesä Akun Tehtaalla kesäpoikana C3/Isomäki2/Kaustinen/B-tiimeissä (C3 ja Isomäki2 oli ymmärtääkseni sama asia).
Enihuu kesän ohjelmaan siis kuului Sideways Teurastamon alueella Helsingissä, kolme viikkoa Himosta (Juhannus, Iskelmä ja Jysäri), Kaustinen ja Pori Jazzin Ted´s Tent.
Porin jälkeen olikin paluu ns. päivätöihin eli Himpuloiden kans kävästiin parin viikon europätkä ajamassa sisään uutta rumpalia. Sisäänajo jatkuu harvakseltaan vielä loppuvuoden. Ens viikolla käydään Rasmuksen kans tekemässä kolme kimppakeikkaa Venäjällä, Pietari, Krasnodar ja Moskova. Ens kuussa olis viikko Tokiossa, joulukuussa parin viikon retki lattareissa ja uutena vuotena perinteinen Helldone ja sitä ennen vielä käydään hakemassa vähän vauhtia Nottinghamista joulukuun 27. päivä.
Laivallakin on tullu taas pitkästä aikaa tehtyä joitain passeja, muutama retki XPRS:llä ja pari viikkoa sit pitkä viikonloppu Gracella. Siinä laivassa on muuten suhteellisen asialliset puitteet näin teknikon näkökulmasta. Asialliset vehkeet, riittävästi henkilökuntaa ja laivoille epätyypillisesti riittävästi tilaa.
Elokuussa oli oikeen lomaakin. 5 päivää oleiltiin vaimon kanssa Roomassa. Mahtava kaupunki,suosittelen.

Palaillaan
Viltsu

Hola

Lomat lusittu ja paluu työelämään suoritettu. Perus Circuksien ohella oli yhden välivuoden jälkeen taas Emma-Gaala ja pitkästä aikaa läksin myöskin Röningin kanssa retkelle. Tuliset Tenorit nimittäin ja 9 keikkaa konserttisaleja tässä kuussa noissa merkeissä. Hompan kanssa käydään Pepe Willbergiä puuhailemassa myöskin. Näinollen suurin osa kuusta kuluu konserttisaleissa, mikä siis sopii meikäläiselle mainiosti. Työajat kun on melko kohtuulliset.

Heippa
Viltsu

Näin se aika rientää vaan taas.

Edellisen päivityksen jälkeen tosiaankin kävästiin Lontoossa parin keikan verran lämppäämässä vuosia täyttänytt Fields Of The Nephilimiä. Lontoosta lennettiin New Yorkiin starttaamaan vika oma rundi edelliselle levylle. Retki läks käyntiin Webster Hallista ja siellä siitä talon prod. manusta löytys ihan pari asiaa kerrottavaks, mut jätetään ne kahvipöytiin ja tuopin ääreen ne asiat ni ei tuu sanomista.
Kahdeksan keikkaa raapastiin uudella mantereella tolla viimesimmällä retkellä ja vuos lopetettiin perinteitä kunnioittaen Tavastialla Helldonen merkeissä.
Vuoden vaihteen jälkeen suuntasin vaimon kanssa kaukoitään lomalle. Ei lämmössä ahistanu, varsinkin kun ruokakin oli vähän jumalattoman hyvää siellä päin.

Palaillaan
Viltsu

Circuksessa on nyt tullu oltua suht tiuhaan, tuliko 12 päivää itsellä nyt loppuneessa kuussa. Ja on tässä ollu kaikkee muutakin sekalaista ihan silleen ettei oo tylsäks kerinny pääsee aika. Yks konserttisaliveto Tulisten Tenorien monitoripäässä, pari päivää Kulttuuritalolla ja Himpuloidenkin kanssa pidettiin ihan viralliset PA-treenit kun Bradille lähtee tuuraaja nyt joulukuulle.
Huomenna pakataan auto, torstaina lennetään itse perästä ja PE-LA vedot Lontoossa ja sunnuntaina New Yorkiin.
Jouluksi kotiin.

Moro
Viltsu

Syksy

Dodiih.

Edellisen kirjoituksen jälkeen on ollut jopa yllättävän hiljasta keikkarintamalla, ainakin omalla kohdalla. Ilmeisestikään ei oo menny nallekarkit tasan kun aika tarkalleen puolet tutuista on valitellu ettei oo töitä ja toinen puoli kiroillu kun ei kerkiä missään välissä hengähtää yhtään. No itsellä syyskuu oli se todella hiljainen, joten vein mopon tallille ja purin sen atomeiks, tähän päivään mennessä oon sen jo suurinpiirtein saanu takas kasaankin. 

Lokakuussa rupes jo tahti taas kiihtymään ja koko ajan kiihtyy kun vuodenvaihde lähenee. Se mitä täs on nyt ollu työstössä perus Circuksen lisäks ni pari päivää kävin Tavastialla pyörimässä, yhden päivän LeBonkissa ja Pepe Willbergin ison orkan kanssa kolme konserttisalivetoa. Solistin itsensä lisäks lauteilla oli rummut, perkat, basso, kitara, pianisti ja kosketinsoittaja, 7 jousisoittajaa ja 4 puhaltajaa. Tais olla yhteensä 18 seppää. 

Hienosti vetivät. Aika tarkkaan puolet tota Saimaa levyä ja puolet vanhempaa matskua. Mulle tää Saimaa levy oli uus tuttavuus, jostain syystä menny tähän asti ohi, ja ihmetellä vaan voi et miksi. Toinen toistaan loistavampia biisejä. Eli pitää varmaan käydä levykaupassa tässä joku päivä. 

Ja kävinhän mä yhden päivän leikkimässä opettajaa Metropolialla. Päivän aiheena oli Digico, toivottavasti jotain jäi ryhmälle mieleen. Muutakin kun kuinka tehdään kasarivirvelisoundi :)

Nyt olis kalenterissa tälle kuulle kymmenkunta päivää Circuksessa ja joulukuinen jenkkipätkä työllistää toimistohommien tiimoilta. 

Palaillaan

Viltsu

Kesä 2014

Jos välillä yrittäis tännekin kirjootella vään tiheemmällä tahdilla kun nyt parina viime vuonna on tullu kirjoiteltua.

Eli siirtykäämme otsikon aiheeseen. Kulunut kesä saatiin päätökseen Pekingissä viime sunnuntaina ja tällä kertaa vedettiin ihan täys setti Pekingissä kuten myös edeltävänä iltana Shanghaissa.
Ja nythän todellakin mentiin ympäri sillä kesä myös aloitettiin Kiinasta, silloin virkavalta, valtiovalta, sääolot ja paikallinen tapa kiinnittää (tai olla kiinnittämättä) lavan katto aiheuttivat sen ettei sillä retkellä keritty raapia kun 7 biisiä kokonaisuudessaan. Nyt vedettiin kaks täyttä keikkaa (yks klubi ja yks festariveto) yhteensä 27 biisiä.
Kesä siis menny pääasiassa Himpuloiden matkassa. Mutta Himpulavetojen painottuessa lähinnä loppukesään oli mulla alkukesästä aikaa puuhailla kaikkea muuta.
Sonatassa kävin tuuraamassa yhden vedon, Akun Tehtaalla tein Tuurin Miljoonaiskelmän ja Porijazzien kakkoslavan, vaimon kanssa kävin New Yorkissa ja Moving Lightillekin kerkisin puuhaileen jonnin verran.

Ja vaikka Suomessa on ainakin heinä- ja elokuu ollu lämpösiä ja aurinkoisia ni ihan joka puolella maailmaa näin ei oo todellakaan ollu. Istanbulissa piti vetää show kesken poikki kun SR-puolen pa-tornin katto päästi noi 3 kuutiota vettä läpi ja stereoista oli kuulemma kuulunu "tsup" just ennen ku pimenivät. Liettuassa ja Sloveniassa näytti myöskin hetken aikaa tilanne todella pahalta eli sielläkin mietittiin perumista. Onneks sää kuitenkin selkiytyi keikkaan mennessä ja päästiin raapiin ihan täydet keikat ilman riskejä.

Nyt olis siis kesä ja festivaalit paketissa ja ruvettais suhtautumaan syksyyn. Seuraavana vuorossa olis kolme kuukautta ihan kotomaassa oleilua (ja töitä), yhden yhtä rundia ei oo tälle ajalle kalenterissa. Ajattelin josko puuhailis pääasiassa ihan vaan pääkaupunkiseudulla esmes Circusta ja sit välipäivät täyttäs kaikella muulla sekalaisella. Joulukuu mennäänkin sit taas Himpuloiden kanssa kahdella mantereella.

Ei kai tässä taaskaan kummempaa
Heippa
Viltsu

Nonni

Nyt on menny melkeinpä vuosi viimeisestä päivityksestä, pahoittelut. 

Kysehän ei siis ole siitä et olisin luovuttanut ja vaihtanut alaa tai mistään muustakaan yhtä dramaattisesta. 

Tosiasia on se et tiettyi juttui ei voi kertoo näin julkisesti ja suurin osa asioista taas on itselle niin jokapäiväistä kauraa et ei tunnu mielekkäältä niitä kertoa. 

Oli miten oli ni snadi kertaus menneeseen. 

Himpuloitten kans on nyt viimeiseen reiluun vuoteen painettu sekä Amerikan Yhdysvaltoja, Australiaa, Etelä-Amerikkaa, Eurooppaa ja Aasia. Aina ei o menny kaikki niinkun Strömsössä, mut maaliin on päästy aina paria poikkeusta lukuunottamatta. Sää, poliisi, virallinen taho jne. vaatii kaikki omansa. 

Mut tää nyt ei kait oo kellekään yllätys et esmes Mexicos tai Kiinassa asiat on erilailla ku Amsterdamissa tai Berliinissä. 

Anywho, pallo on taas kierretty ja tällä kertaa oikeesti eli koko ajan itää kohti kotio päätyen, vuorokausiraja ylitetty jne. jne. 

Nyt päästäänkin jonkun todella mystisen aivopierun saattelemana sit siihen et miks lähdin tätä kirjoitusta alunperin hahmotteleen. 

Viime viikonloppuna nimittäin tehtiin historiaa Suomalaisessa populaarimusiikkikentässä. 

Kaks loppuunmyytyä iltaa Olympiastadionilla on aika OK suoritus kelle vaan. Itse olin noissa kisoissa tiskin takana huolehtimassa isännän ja hänen vieraidensa audioviihtyvyydestä eli miksasin monitoreita. Mitä mä siis teen normaalistikin päivittäin, tai ainakin melkein, päivittäin. Viikottain nyt kuitenkin vähintään. 

Mutta joo. 

Meitähän oli siis kaks monitoriseppää nois kisoissa. Jaron Riku piti huolta bändistä ja meitsi huolehti isännästä, tuplaajista ja kaikista vieraista. Kanavia mulle tuli se rapiat 80 ja niitä mä sit jakelin parhaaksi katsomallani tavalla.

Kaikki tää audiojargoni on kuitenkin toissijaista sen tosiasian rinnalla että tähän mennessä ei oo moista tehty tässä maassa kotimaisin voimin ikinä, tää oli eka. 

Toivottavasti vastaavia tulee lisää ja miksei tulis kun nyt se on todistettu et homma toimii ja valuuttaa virtaa myös järjestävän organisaation suuntaan.

Ja onhan Kaija Koo vissiin jo myyny Jaffahallin täyteen joulukuussa, suunta näyttäs siis olevan hyvä. 

Ainiin ja nyt on kerinny prätkälläkin liipoo useamman tuhatta kilsaa tälle kesälle. Pari keikkareissuakin oon kerinny kotomaassa moottoripyöräillä. Parhautta. 

PamPam

Parhautta

viltsu

Pitkästä aikaa

Niinhän siitä edellisestäkin postauksesta on jo useampi kuukaus vierähtänyt. Kesä mentiin Euroopan festareita useammankin orkan matkassa, parikymmentä vetoa kait yhteensä. Tuskassa olin kolmoslavalla talkkarina monitoreissa, elokuun alussa kävästiin Stratojen kanssa Koreassa (etelä), ja nyt tätä kirjoittaessa istun Edmontonissa takahuoneessa odottelemassa vaihtoa, minkä pitäis alkaa vartin päästä. Sit oliskin kaks välipäivää.

Täältä tullaan takas kotia nyt syyskuun lopussa ja 6. Lokakuuta alkaa eurokeikat, marraskuussa saa vähän hengähtää. 

Palaillaan taas

Viltsu

Toukokuu

Ei muuten sit tarvinnu sitä kytkintäkään säätää prätkästä. Osu laakista kohdalleen kun sillon sen paketin löin kiinne. Ajokausi siis startattu. Keikkoja on parillakin mantereella tehty ja oltu tekemättä. Festarikausikin on korkattu tästä päivästä laskien kahden viikon päästä eli kesäkuun eka on meitsin eka kesäkisa tälle vuodelle.

Tänään teknopäivystystä Circuksessa ja huamen jatkuu alakerran vessan uudistus, tulee harmaata seinää ja uutta allasta ja hanaa. Hyvä tuloo. 

Jatketaan taas kun on asiaa

Viltsu

Hengissä ollaan

Vaikkei ny ihan joka kuukaus ookkaan asiaa. Työn alla on ollu perus Circukset, Stratojen kans yks Venäjän retki ja tulevien rundien tuotantohommien säätöä. Nii ja Jaskan kanssa käytiin teknoilijoille laittaan stereot uima-altaaseen, kaikenlaisiin paikkoihin sitä ihmiset haluaa äänentoistoa.
Kiirusta on siis ollu, nyt rupee pikkuhiljaa oleen paletti rundia varten kasassa eli lähtöä vaille valmis. Parin viikon päästä lyödään romut autoon ja käydään julkaseen levy Euroopassa, sen jälkeen samanmoinen rapakon toisella puolella. Kesä meneekin kotomaassa ja keski-Euroopassa pääosin. No on siinä yks Korean retki tulossa, tai siis jos tulee. Lennot on jo varattu, mut tilanne siellä päin maailmaa on mikä on ni kaikki on mahdollista. No aika näyttää.

Nii ja mopon kävin laittaa takasin kasaan, ei muuta kun tankki täyteen, kytkimen säätö ja kovaa ajoo.

Palaillaan
Viltsu

Nii just

Tais tulla oma henk. koht. enkka täs tauossa kirjoitteluun. Reilu kolme kuukautta mun laskujen mukaan.
Enihau kaikkee on tällä välillä puuhailtu. Vikat goottivedot on mun osalta tehty (ainakin toistaseks), Helldone hoidettu kunnialla himaan ja risteiltykin on Recklessin ja Stratojen kanssa. Niin ja Circusvuoroja on ollu, vähän firmakisaa ja ytimeen avattiin uus ruokaravintola, Paksu, missä on myös klubin puoli eli lava, stereot ja kaikkee muuta konsertin toteuttamiseen tarvittavaa laitteistoa. Sielläkin on siis tullut muutama ilta päivystettyä talkkarin ominaisuudessa.

Ei tällä erää enempää.
Moro
Viltsu

Lahti

Samoilla linjoilla jatketaan kun edellisessäkin postauksessa.
Kiitos Lahti, kiitos Finlandia-Klubi, täällä on ihmisen hyvä olla.

Dänks
Viltsu

Kotomaata

Ton Intian retken jälkeen on pysytelty ihan vaan kotomaassa ja näinollen siis lepakoiden kanssa kierretty vaan kotimaisia keikkapaikkoja ja juottoloita. Onneks tässäkin maassa rupeaa jo olemaan ihan oikeita keikkapaikkoja noiden ns. pakollisten baarien lisäksi. Näissä ihan oikeissa keikkapaikoissa kun on asiat suht mallillaan yleensä ilman erillistä kädenvääntöä ja soittoaikakin yleensä soppariin merkityn vuorokauden puolella ainakin aloituksen suhteen. Ei me sitä apukantoa huvikseen tilailla ja mielellään sitä alottas itse kukin illan konsertin hyvissä ajoin ennen puolta yötä. Näinollen siis tahdon nyt näin julkisesti kiittää ainakin seuraavia tahoja näistä tällä hetkellä jo vierailluista kotimaisista keikkapaikoista, KIITOS: Kerubi, Lutakko, Nosturi ja Turun Klubi.

Ei mulla tähän väliin muuta.
Dänks
Viltsu