tiistaina, heinäkuuta 31, 2007

Spiderpig, Spiderpig

Does whatever a Spiderpig does. Mahtavuutta.
Käytiin jätkäporukalla kattomassa Simpsons leffa. Aivan loistava pätkä.
Retkellä mukana itseni lisäksi Oksu, Pasi (Osama Gin Laden) ja Kalle.
Tämä ryhmä siis alkuun, porukkahan kasvo sitten illan mittaan.
Leffan jälkeen mentiin Henkan terassille kertaamaan leffan tarina ja otettiin parit kaljat. Siinä sivussa viihdytettiin itseämme roudausnäytöksellä jonka Moving Light oli meille ystävällisesti järkänny. Siinä Narinkkatorilla oli ollu joku rallihäppenink
i sinä aikana kun oltiin leffassa ja tässä sitä sit puretaan. Kyllä työn tekeminen vaan on niin mukavaa varsinkin kun itse kattoo sitä vierestä.
Terassin jälkeen kävästiin ostamassa Pasille uudet keng
ät ja ruokakaupan kautta tärähdettiin meille saunomaan ja laittamaan ruokaa. Illan menu näytti tältä ja sisälsi Fetasalaatin, Uunimakkaraa, Grilliribsejä ja Lohkoperunoita. Pasin kanssa duunattiin safkat kun Oksu ja Kalle lämmitti saunan.

Jossain vaiheessa iltaa Gittekin tuli kotio ja Jere tuli viel rouvansa kanssa kylään.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Tämä oli hyvä päivä.

Kiitokset leffaseuralle, iltaseuralle, Maukalle kyydeistä ja kaikille muillekkin osallistujille.

Moro
Viltsu

Matkalla pohjoiseen

Tuo torstainen DBTL on jo käsitelty eli ajassa etiäppäin ja pohjoista kohti. Festariraportti pohjoisesta

Perjantai 27.7.

Oulun Qstock ja päälavaveto ysiltä illalla.
Aamulla ysin jäljestä oli lähtö Kalliosta kohti Oulua. Mut koukkasivat Tapanilasta kyytiin ja yllätys yllätys Riikonen oli ratissa. Kallella oli menny edellisilta neljään ennen kun oli kotio päässy maate. Se oli meinaan myöskin Turussa ajamassa yhtä bändiä sinne ja takasin. Eli siis se yritti vähän nukkua alkumatkasta.
No mut eniveis Lahdessa eka stoppi kun piti kuulemma aamiaista saada ja seuraava stoppi Hartolassa kun piti kuskia vaihtaa ja seuraava Pihtiputaalla kun syötiin Takkatuvalla. Sain muuten ilmaisen lounaan kun oli kuponki täyttynyt. Mahtavaa.
Iissä piti kans kertaalleen pysähtyä.
Ikinä en oo muuten menny Ouluun niin et on tarvinnu noin monta kertaa pysähtyä matkalla ja tällä kertaa ei ollut edes pop kyydissä taiteilijoilla kun oli lennot Helsingistä pohjoiseen.
Kavereita sit kyyditettiin eli matkassa oli itseni lisäksi Janne, Miika, Kalle, Sanna ja Anne. Mutta joo siinä matkalla sai muutaman tunnin unta ja pari leffaa kerkis kattoon ennen kun puol seiskan aikoihin oltiin hotellilla kirjautumassa.
Veto oli jo ysiltä eli suoraanhan sitä sinne festareillekkin sai lähteä. RMC oli paikoilla niiden samojen romujen kanssa kun aina aiemminkin eli niitä isoja Aatamin kulmia, Century tiskinä jne. jne.
Veto oli ainakin omalta osalta semmosta perussuoriutumista, ei vaan jotenkin iteltä lähteny ollenkaan. Mutta ihmekkös tuo kun on aamukasin jälkeen revitty ylös ja istutettu bussiin reiluks yhdeksäks tunniks ja sieltä bussista kun kävelee ulos niin heti pitäis ruveta riehuun ja olla niin saatanan ammattilaista. Samulilla meni sen spiikkien kanssa aika lujaa kun oli viime kerralla Qstockissa joku lehtitoimittajatäti ymmärtäny melko vituiks kaikki sen vitsit niin nyt niitä saman tyyppisiä juttuja tuli noin seitsemän kertaa enemmän ja vähintään kolme kertaa rivompina. Oikeinkin viihdyttävää.
Välittömästi keikan jälkeen bussi hotellille ja vähän siistiytymään. Hotellin terassilla Hulkon Antti tuli kitaransa kanssa viihdyttämään itse kutakin, kaikki meni siihen asti kivasti kun naapuripöydässä oli joku hahmo sitä mieltä ettei Albert Järvinen ollu jätkä eikä mikään. Useempikin hahmo sille sit meni kertomaan et on kaveri väärässä. Tilanne jotenkin kuoli käsiin ja siirryttiin nelivitoseen iltakaljoille ja tuttuja morjestaan. Vähän neljän jäljestä nakkarin kautta kotio ja unta kaaliin. Ja kyllä molemmat sekä Janne että minä nukuttiin jälleen kaikki päällysvaatteet päällä.

Lauantai 28.7.

Down By The Kemijoki Rovaniemellä.
Huoneet saatiin pummattua yhteen asti kun oli kuulemma hotelli aivan täys eli pidempään ei saanu pitää vaik lähtö kohti Rolloa oli vasta kolmelta. Puol yheltä tuli Riikonen potkiin ovea väittäen et kello on jo yks. Hyppäsin pystyyn ja puin päälle ja vasta siinä vaiheessa kusetus kellonajasta selvis, mutta siinä vaiheessa olin jo ylhäällä eli respaan kahville. No siellä sitten saatiinkin istua tunti kun kaikki vaan arpo et mitä tekis.

------------------------------Hotellielämän saloja pohtiessa----------------------------------
Mikäs toi juttu on et huoneita ei voi antaa paria tuntia pidempään jos hotelli on täyteen buukattu, mutta silti on useampaankin kertaan tullut vastaan tilanne et iltasella sisään kirjautuessa on huone siivoomatta. Ja tuleeko kaikki maailman hotelliasiakkaat aina silloin klo: 14 vaatimaan niitä huoneitaan. Olenko itse jotenkin poikkeus kun yleensä kirjaudun hotelliin vasta iltasella.
------------------------------Hotellielämän saloja pohtiessa loppuu----------------------------------

Eli siis vihdoin puoli kahden aikoihin saan ruoskittua ryhmän liikenteeseen. Mulla oli ohjelmassa käynti musakaupassa ja aamusushi Tomossa. Musakaupasta piti käydä hakemassa uus virvelikalvo ja Samulille viritin hajonneen tilalle.
Kallen ja Annan kanssa käytiin sushilla Kauppahallissa ja oltiin taksiasemalla lähdössä kohti Rolloa vähän ennen kolmea. Ja lähtöhän tapahtui heti varttia vaille neljä kun viimeisetkin ihmiset saapu. Sitten kun se bussi vihdoin ja viimein lähti niin Kylmis päätti perustaa superdiskon sinne peräbaariin sillä seurauksella että itse yritin mennä nukkumaan korvatulppien kanssa ja Samuli meni eteen höpöttämään Kallen kanssa.
Perillä käytiin jonkun aikaa puuhastelemassa keikkapaikalla. Mä kytkin monitoripään kun muille bändeille tehtiin monitorit edestä niin se A&H oli vaan mulle. Duunasin siihen niin paljon valmiiks kun mahdollista eli käytännössä gainit jäi laittamatta. Janne testaili kitaramoottoreita kun meil on ollu aika paljon harmia Samulin uuden styrkkarin kanssa. Se sammuilee ittekseen kesken keikan ilman mitään järkevää syytä. Eli nyt meill on matkassa kolme kitaramoottoria, se uus mitä nyt ei uskalla käyttää ennen ku se on oikeesti tutkittu ja käyty läpi, Lahden Karilta Twini ja sit se Samulin vanha Vibrolux. Tällä hetkellä mennää sillä Twinillä ja Vibrolux on sparekoneena. Sinänsä sääli koska siinä uudessa on paras soundi ja eniten tehoa.
Pikkupuuhailun jälkeen käytiin Kallen kanssa kyläilemässä eli saunomassa ja grillailemassa Panun ja Miian luona. Tuttuja molemmat muutaman vuoden takaisilta eräänkin matkapuhelinvalmistajan promorundeilta. Olivat kesäkuussa jättäneet Helsingin ja mainoshommat ja lähteneet pohjoiseen asumaan. Mukavaa vaikutti niillä olevan.
Puolen yön aikoihin mentiin keikkapaikalle kun vartin yli yks piti olla veto. Edellinen orkka kuiteskin veti pitkäks eli päästiin alottamaan vasta vartin vaille kaks.
Tämähän luonnolisestikin tarkoittaen sitä että veto oli ohi heti kolmen jälkeen ja kamat kyydissä vähän ennen neljää. Koko DBTK organisaatio oli lähdössä rantsuun pelaamaan lentopalloa ja pitämään juhlia ja tais sinne joku meikäläinenkin mennä.
Itseä ei ihan kauheasti huvittanu eli siis en mennyt sinne. Jos on keikasta kulunut vajaa tunti niin kyllä jatkot missä kaikilla ihmisillä on maailman paras meininki tai vaihtoehtoisesti ADHD on aikalailla viimenen paikka mihin mä haluan mennä. Onkohan sitä tulossa vanhaks kun ei oikeen enää jaksa tollasia. Menin sit hotellille höpöttämään Karin kanssa ja meillä oli ihan helvetin nastaa kun ei ollu kukaan huutamassa vieressä ja oli hiljaista. Mahtavuutta.

Sunnuntai 29.7.

Puol ysiltä ylös ja suihkun kautta aamiaiselle lähdön kun piti olla vähän ysin jäljestä. No lähtöhän oli heti varttia vaille kympin kun kaikki osakkaat oli saatu kasaan. Tän päivän matkaseurue olis itseni lisäksi Kalle, Anna, Miika, Kylmis ja Anne. Kaksi viimeistä vaan Kemiin asti kyydissä. Nyt selvittiin Kemin jälkeen kahden pysähdyksen taktiikalla eli luonnollisestikin Pihtiputaalla Takkatuvassa ja sit vähän Jyskylän yläpuolella kun piti vessaan päästä käymään. Janne lensi bändi tapaan tosin jo aamukoneella kun sen piti lähteä vielä Karjaalle keikalle iltapäiväks.
Matkan aikana kerkisin nukkua varmaan 5 tuntia, kattomaan kaks leffaa ja hoitaa sähköpostitse asioita.
Kotona puol ysin aikaan. Yksitoista tuntia bussissa istumista takana tälle päivälle.

Onko tässä mitn järkee, kaks keikkaa ja 1700 kilsaa bussissa.

Ei se siitä.
Viltsu

Harri-Laskuri

Nonniin.

Kävästiin pohjoisessa ja laskuri pyörähti taas. Viimeisin lukema 1974.
Tosin Maukka soitti eilen autossa tota et siitä periaatteessa pitäis tulla viel yks lisää.

Moro
Viltsu

perjantaina, heinäkuuta 27, 2007

DBTL

Raportti tai jotain.

Tämän päivän (tai siis eilisen eli torstain) retki alkoi kolmen maissa Nosturin pihalta mihin itse saavuin kolmelta mikä siis oli sovittu aika. Tumppi ja Olga olivat kuitenkin jo kerinneet tuoda kaikki maailman
laitteet alas ja siihen pihalle, osittain jopa bussiinkin. Itse kerkisin lähinnä seuraamaan sivusta operaatiota. Höltän Terokin oli vielä siinä pihalla hakemassa omia edellisillan romujaan pois sieltä eli pakko oli senkin kanssa aavistus höpöttää. Sukeltamaan pitää sen kanssa joku päivä yrittää lähteä.
Lähtöhän tapahtui heti kun kaikki oli vielä saaneet omat shoppailunsa hoidettua siinä Nosturin viereisellä Nesteellä.
Luonnollisestikin meidän kuljettaja päätti ajaa Turkua kohti Nosturilta Manskun kautta ja siitä Postitalon kulmilta sit vasemman kautta Länsiväylälle mistä Kehä kakkosen kautta Turuntielle. Eli kaupungista ulostautuminen tapahtui vasta neljän jälkeen noin kolme varttia aiottua myöhemmin.
Ei enää ikinä tota kuskia pliis. Älkää nyt kuitenkaan väärin ymm
ärtäkö, se oli ihan mukava, mut kyllä nyt Helsingistä pitää ulos osata ilman navigaattoria. Ristin sen erikoiskuljettaks loppuretkestä kun ei meinaan se paluukaan ihan suorimman kautta osunu, mutta siitä lisää jäljempänä.

Tonteille Turkuun saavuttiin suurin piirtein aikataulussa eli sen makaroonilaatikon kerkis käydä hotkasemassa ennen varsinaisia töitä. Karri ei kerinny, siitä pahoittelut.
Viikate raahas oman bulsan paikalle eli mulla oli sen Turku-Audion ÄmSeiskan kanssa aikaa ennen omaa linjatarkistusta oikeinkin hyvin. Hyvä että oli sitä aikaa kun ei siihen checkiin enää oltukkaan annettu aikaa, 25 minuuttia meille oli merkattu vaihtoaikaa eli hoppu tuli ja silti mentiin pitkäks. Pahoitteluni kaikille osakkaille, ei me tahalteen
.

Keikka lähti aika räjähtävästi käyntiin kun ne äänet mitä siinä checkin aikana sai niin hyvä kun just gainin sai ylös ja sit se keikka jo alkokin ja sit se loppukin ja sit pakattiin auto ja sit oltiinkin jo matkalla kotio.

------Toim. Huom.-------
Oli muuten DBTL muuttunu sitten viime näkemän, nyt se päälava oli joku teltta tien sivussa. Viimeks kun kävin niin se lava oli viel siellä mäellä.
------Toim. Huom. loppuu-------


Mutta kuitenkin saatiin kela et käydään lentokentän kautta tiputtaan jätkiet rojut valmiiks odottamaan aamulentoa niin ei tarvii aamusta heti repiä ihmisen. Neuvottiin sitä kuskia Kehä kolmosen kautta kun siinä on vähiten risteyksiä mistä ajaa niin ois sauma päästä ajoissa nukkumaan. Ei muuten osunu sille kolmoselle. Mentiin ykkösen kautta.
Kuin se matka on sit treenikämpille jatkunu ei voi tietää, itse kun otin taksin kotio siitä kentältä.

Moro ja aamusta kohti Oulua
Viltsu

maanantaina, heinäkuuta 23, 2007

Harri-Laskuri

Lappeenranta Festivalsin ja Muuramen Riihivuorirockin jäljiltä numerot oikein kuin häviää käsiin eli lopputuloksena on enää 1976

Itäistä ja keskistä Suomea

Festariraportti tuloillaan Suomen Lappeenrannasta ja Muuramen Riihivuoresta.
Perjantain nyt jätän väliin kun sen jo kerkisin käsitellä aiemmin.


Lauantai 21.7.

Aamulla puolen päivään aikaan tuli ekat yhteydenotot ystäviltä, tai siis ois tullu jos olisin jaksanut kommunikoida ihmisten kanssa. Väsytti enemmän. Kahden aikoihin nousin ylös ja rupesin tekstiviesteitse vastailemaan yhteydenottoihin. Sari, Janin puoliso ja Janihan on tuon ihanaisen KT:n linja-autonkuljettaja ja yleismies
. Siis kuitenkin Sari ois tarjonnut kyytiä Kotkan Meripäiville ja takaisin näin vapaapäivän ratoksi. Siitä oli tavallaan pakko kieltäytyä koska jaksoin nousta ylös vasta puolitoista tuntia lähdön jälkeen.
Vähän ennen neljää vihdoin jaksoin suhtautua sen verta et vedin vaatteet ylle ja läksin kaupungille aamukahville, Kahvin jälkeen olikin jo ruoka-aika eli Kreikkalaista vuorossa. Pääruoaksi Souvlaki ja alkuun joku Mere tai Meze tai Mele ja zetretz tai megertz tai jotain sen suuntasta, eniveis siin oli sardiineja, mustekalaa, katkarapuja ja jotain tahnaa. Toimi. Halvaks sitä mestaa tosin ei voi kuvailla.

Ruokailusession jälkeen läksinkin hotellille saunomaan ja siitä viel huoneeseen makoileen yhden leffan ajaksi. Läppäriltä piti kattoo kun tähän telkkariin murtautuminen ois vaatinu ruuvarin, yleensä pärjää adaptereilla. Ja sit se rupes viel päivittelemään itteensä kesken kaiken.

Puol kympiks yritinkin jo tähdätä alueelle missä orkanpändi jo odottelikin.
Purettiin bussi ja pystytettiin vehkeitä siin lavan sivussa kun meitä edeltävä orkka veteli melkoisella antaumuksella mm. Kissiä, Motley Crueta ja muita klassikoita. Kallen kanssa viihdyttiin kovinkin sen orkan tahdissa kitaroita viritellessä.

Omaa vaihtoa meille oli varattu puoli tuntia mut tää meitä edeltävä orkka vetikin vaan 40:n minuttin setin eli meille jäi kolme varttia vaihtoaikaa. Huvipajalta oli omat ja lainatut laitteet paikalla ja Setälä itte mikittämässä, kaikki meni kivuttomasti lukuunottamatta sitä ekaa bassokanavaa. Mystinen vika muuten tai sen vian ilmeneminen, varsinaisessa checkissä se toimi ja heti kun vaihdoin instrumenttia niin rupes sen päivänen rutina kuuluun joka paikasta ja siihen samaan syssyyn karkas viel Mustanaamio siit rasiasta. Vaihdettiin mikkiletkuja varmaan viis kertaa eikä sitä Mustista vaan näkyny takasin, oisko kaljalle menny. Oliko sitten toinen yritys vaihtaa kaukon ränniä niin Mustis tuli back eikä se kanaalikaan enää rutissu. Toimitus on vieläkin ymmällään missä vika oli, koska niin usein kun onkelmia ratkotaan niin aina tehdään useampi muutos kerralla, joten ei voi ikinä olla satavarma mikä vikana oikeesti oli. No mutta siis kuiteskiin onkelma ratkaistiin ja rokit soitettiin ja sitä rataa.
Aavistus viel audioo, Maxeja olivat laittaneet lavan pu
olilleen joten ei muuta kun mikkejä räkimään läpi ja ton bassoepisodin kanssa menikö linjojentarkistukseen aikaa kaikki 25 minuuttia.

Soitto oli ohi yhden aikoihin yöllä ja koko ryhmä hotellilla kahden aikoihin. Allekirjoittanutkin täydessä unessa jo kolmelta.


Sunnuntai 22.7.


Herätys puol kasilta (kyllä luitte oikein ja nimenomaan aamulla) kun oli tarkoitus lähteä siirtymään kohti Muuramea kasilta. Matkaa reilu kaks sataa kilsaa ja linja-autoilun Erroll Flynn ratissa, ei mitn hätää. Viimeisen (valo)taiteilijan saavuttua matka alkoikin jo heti klo: 8.20, itse jo tyytyväisenä unten mailla tuohon aikaan. Herätys uudestaan klo: 11 kun Janne tuli kertoon et kohta ollaan perilässä.
Kalle peruutti bussin laituriin 11.20 ja meillä soitto 12.30 aikaa oli siis re
ilusti eli juodaan ne aamukahvit vasta konsertin jälkeen ;)
Yllätys yllätys Gary Mooren salamaakin nopeampi te
kniikka oli vielä tekemässä omaa checkiään minkä olivat aloittaneet aamukuudelta. Näytösluonteisesti tempastiin oma show pystyyn ja lähtövalmiiks reilussa puolessa tunnissa.
Asko oli sitä ameriikan miksaajaa varotellut jo etukäteen et sit kun seuraava seppä saapuu niin sun kannattaa väistää sillä kun on kuiteskin ekana työvuoro, samalla se oli kertonu sille sepälle kun se oli pari tuntia virittäny niitä kulmia et merkkaappa noi käppyrät muistiin jos noilla haluat vetää kun tähän ois vielä sua ennen tulossa kavereita, jotka haluaa et niistä pöntöistö kuuluukin jotain. Siitäs sait ja siitä ;)
Ei muuten sit tullutkaan kun minä, Popeda joutu perumaan oman esiintymisensä kun Pate oli viety sairaalaan. Tarina ei kerro mikä vikana miehessä mut sydänfilmit oli kuulemma otettu.
Välittömästi kun päästiin tonteille niin tempasin itteni siihen bulsan taakse ja rupesin ruuvaamaan, siirsin sen kuntelukulmankin pois jaloistani eli suoraan sen toisen sepän jalkoihin. Mukavan oloinen kaverihan se oli, ymmärs heti tilanteen eikä piipittäny kellekkään vaikka ne sitä checkiä hinkkaskin sen viis tuntia. Ettei nyt vaan olis silleen et on joku manageri ollu hiukka huonolla tuulella ja jätkillä duunit katkolla et pitää väkiste tehdä asioita pidemmän kautta et ainakin näyttäis siltä et kaikki tekee eniten duunia. Mene ja tiedä.
Oma show oli tavallaan melko hämmentävä ja syyt seuraa perästä.

- Yleisöä oli vaivautunut paikalle kait 70 ja niistä seisaaltaan ehkä 20, muut makoilikin sit pitkin kenttää vilttien kanssa.

- Kitaramoottori sano sopparin irti tokassa biisissä, joten kesken biisin Askon ja Kallen kanssa lyötiin uus tilalle, tai siis spare (paska soundi muuten tässä Vibroluxissa verrattuna siihen uuteen hajonneeseen)

- Ja eihän nyt rokkenrollia soiteta sunnuntaina puolelta päivin.

Plussana kuitenkin komeat maisemat työpisteestä. Niin ja Asko oli laittanu kaiken oikeinkin mallilleen, suurkiitokset. Jos ei tota styrkkarin hajoamista lasketa niin ongelmien taso lauteilla oli sitä luokkaa et Karilta loppu kalja kesken niin sitä piti saada lisää eli eiköhän se ihan hyvin menny ;)
Keikan jälkeen sit se aamukahvi, mikä mystisesti osoittautuikin GinToniciksi kun sen lasiin asti sain. Sen mukin kanssa kuiteskin sinne bäkkäricateringiin syömään Lasagnea ja savumuikkuja. Savumuikut on vähän niinkun pistaasipähkinät eli sen ekan kun ottaa niin ei voi lopettaa nypräämistä. Savumuikut on parhautta ja lettuja jälkkäriks, mahtavuutta.
Auto starttas festareilta kohti kotia kahden jäljestä kun koko ryhmä oli tartuttanut muikun hajun itseensä.
Matkalla Kari osti ittelleen Akin ja Turon levyn, parhautta, vieläkin muisti sanat ulkoa. Stadiin päästiin kuuden jäljestä ja lähdinkin välittömästi Oksua morjestaan Looseen, josta täräytettiinkiin Sanghai Cityyn syömään, mahtavat kiinalaiset. Oksu ystävä: Mie niin tarjoon seuraavat kiinalaiset.
Kinkistä pyörittiin viel Loosen ja Sävelen kautta kotio maate yhden aikoihin. Ratikallakin ajettiin oikein maisemareitti. Ero matkustettavalla matkalla näköjään voi olla huomattava vaikka saman ratikan lähtöpysäkkien väli ei olisi kuin joitain kymmeniä metrejä, mystistä.
Kaiken kaikkiaan tämä päivä oli hyvä päivä.

Nyt muualle.
Moro
Viltsu

lauantaina, heinäkuuta 21, 2007

Lappeenrantaa

Saaresta kotiuduin torstai-iltana väsyneenä mutta rentoutuneena. Meri-ilmaa, ruumiillista työtä, säännöllisyyttä ruokailuissa ja ylipäätään kaikessa. Mahtavuutta. Tää ei kuitenkaan tarkota et olisin hommia lopettamassa tai vaihtamassa alaa. Se on vaan mukava välillä käydä tekemässä jotain aivan muuta kun normaalisti.

Saavuin eilen kuuden maissa Lappeenrantaan. Käytiin festareilla toteamassa tilanne ja mentiin hotelliin saunomaan ja sieltä melkein myöhässä töihin. Eilenhän tein monitorit tuolle laulavalle
näyttelijäopiskelijalle (vai onko se näyttelyä opiskeleva laulaja) pitkästä aikaa, edellisen kerran tein orkalle lavaääntä 2005 marraskuussa NRJ-rundilla. Sen rundin jälkeenhän mä siirryin orkalle etupäähän mitä tein koko viime vuoden, nyt sillä tontilla on Lahden Kari, joka siis eilenkin sen keulan teki.
Alunperinhän mun piti tehdä etupää eilen, mutta kuten edellisestä kirjoituksesta pystyitte päättelemään niin jossain kohtaa oli mennyt info solmuun ja multa meinattiin työpäivä perua kokonaan. Ohjelmatoimisto oli sit soittanu poppareille sen mun sähköpostin jälkeen et mitäs tehdään niin pop oli sitä mieltä et otetaan kaveri matkaan kun on kerta työpäivä luvattu. Näin nää hommat pitää hoitaa. Ai niin antoivat yöllä grillillä kylmän atomin, mut ryynäri oli lämmin.

Nyt hotellilla lepuuttamassa ennen saunaan menoa kun kävin Kreikkalaisessa syömässä niin on vatsa aavistuksen turvoksissa. Sain huoneenkin sovittua silleen et ei tarvihe huonetta vaihtaa vaik orkka vaihtuukin, mahtavaa. Kahvilahan saapuu kaupunkiin vasta ysin jäljestä eli mulle tuli tavallaan vapaapäivä Lappeenrannassa. Kaupungillakin oon jo kävelly ja tämmösen sieltä bongasin.

Onkos se Nikki menny vaihtaa alaakin orkan lisäksi ;)

Mikäs muuten on näillä hotellisiivoojilla kun se "Täällä nukutaan" kyltti ei pidä niitä poissa niin kokeilin tämmöstä tällä kertaa. Ei tehonnut tuokaan vaan piti niiden siinä kolmen maissa käydä koputtamassa et tarviiko siivota.
Joskus Lontoossa oli sitkeitä siivoojia kun Pekin kanssa viikko sii
nä samassa huoneessa vietettiin. Ekaks jätettiin se lappu ovelle et ei tarvii käydä, olivat siivonneet. Seuraavana päivän olivat tuoneet lapun pöydälle etteivät voineet siivota kun oltiin se "Do not disturb" lappu jätetty oveen. Kolmantena päivänä kun oltiin aamusta lähdössä töihin niin respa huuteli perään et tulkaas käymään. Asia sil oli se et siivoojat ei pääse siivoomaan sitä meidän huonetta kun meillä on se lappu ovessa ettei tarvita siivousta. Kerrottiin sille hahmolle et se lappu on siinä ovessa juurikin siitä syytä että me ei oikeasti haluta että siellä käy ketään. Tän jälkeen ne tyyty vaan tyhjentämään roskikset. Syy siihen ettei haluttu niitä siivoojia sinne huoneeseen oli se että meillä oli siellä huoneessa levällään 11,5 metrinen autorata, joka vei melkeen kokonaan sen huoneen lattiapinta-alan. Aika varovasti sai liikkua ettei tuhonnu rataa.

Pitää varmaan printtailla tämmösiä ja kantaa mukana näitä tilanteita varten kun on useamman yön samassa hotellissa.
Kuvasta toimitus tahtoo kiittää Roadie.Nettiä

Nyt sinne saunaan kun on ruoka ja laskeutunut
Moro
Viltsu

maanantaina, heinäkuuta 16, 2007

Päivä toimistolla

Eilen illalla vähän ennen puolta yötä pääsin saareen ja tänään aamulla kasilta ylös ja aamiaisen jälkeen pariks tunniks pilkkoon polttopuita ja sen jälkeen yks reissu maihin palauttamaan toinen veneistä millä tuotiin leiriläiset saareen.
Takasin saaressa kahden aikoihin, syömään ja takasin puutalkoisiin. Pari fotoa ihan vaan elvistelyn vuoks et minkälaiset näkymät mun toimistosta on muutaman seuraavan päivän.




Moro
Viltsu

sunnuntaina, heinäkuuta 15, 2007

Panokset kovenee

Festariraportti Vaasan Rockperrystä ja Tammerfesteiltä.

Perjantai 13.7.

Mulla oli melkein vapaapäivä kun kone kohti Vaasaa oli tarkoitus lähteä vasta 18.50, siinä uskossa että aika todellakin on tuo läksin taksilla Lento-Vantaalle puol kuuden maissa kotoa. No konehan oli ekojen ilmojen mukaan 20 minuuttia myöhässä mut siinä vaiheessa kun varsinainen lähtö aloitettiin oltiinkin jo myöhässä reilu puol tuntia. Sinänsä kätevää kun toi mun lentoaikataulu oli kelattu silleen et kerkiää hyvin mut ylimääräistä ei juurikaan jää. Kerkisin kuitenkin ihan komeesti kun Asko oli laittanu sen IEM-räkin valmiiks ja muutenkin valmistellu tsydeemit silleen et ei kauheesti jääny ihmeteltävää. Kerkis hyvin käydä popparitkin morjestamassa saamassa pikaselvitys mitä rapakon toisella puolella edellisen kuukauden aikana oli tapahtunut. Kaikenlaista kuulemma ihan noin äänitekniseltäkin kantilta.
Siinä meidän linjacheckin aikana tuli viel Asko kertomaan et fe
stari on poliisin puolesta suljettu, kukaan ei mene sisään eikä ulos. Kuulemma joku järjestymies oli ammuttu ohi ajavasta autosta. Faktaksi en väitä vaan näin kuulin. Ilmeisestikin ampuja oli saatu kiinni melko heti tapahtuneen jälkeen. Lämpimät terveiseni ja surunvalittelut omaisille.
Keikan jälkeen kerkis vähän aikaa rentoileen ja käydä syömässä kun piti odottaa lähtöä sen aikaa et Hanoi Rocks lopettaa kun Mehtis ja Karri oli niilläkin töissä. Melko kovassa vedossa se orkka eli nautin kovastikin siitä puolesta tunnista minkä kerkisin siinä lavalla vakoileen.
Yötä myöden siis Tampereelle missä meillä oli hotelli hoidettuna.
Aamulla seiskan aikaan päästiin Ilvekseen missä oli aamiainen just alkanut eli mustaa makkaraa naamariin ja sit maate.

Lauantai 14.7.

Heräilin puolen päivän aikaan omasta huoneesta siihen kun siinä hotellin vieressä olevalla lavalla alko jonkin orkan soundcheck. Nousin ylös ja läksin morjestaan Klasua, jonka vieraaksi oli tarkoitus mennä illemmalla. Kävin kertomas tarpeeni ja siinä sivussa kerkisin jonkun aikaa seuraamaan jotain lasten räppikisaakin. Ootteko muuten pistäny merkille et kaikki maailman lastentapahtumien juontajat on aina niin helvetin innoissaan siitä jutusta ettei ne meinaa ees muistaa hengittää. Tai ainakin se kuulostaa siltä kun ne puhuu. Tän päivänenkään ei ollu poikkeus.
Siitä läksin takasin hotellille ja törmäsin respassa Mehtikseen ja Topiin jotka olivat aamukeiton tarpeessa eli suunnattiin terassille. Bongattiin siinä Ilveksen pihalla tommonen kylttikin, muistakaa sitten ottaa se auto mukaan peräkärryllä kun ei meinaan yksinään saa Ilveksen parkkihallissa ajaa.
Kahden maissa Janne jo soittelikin et ovat lähestymässä Tamperetta ja koukkaavat mut siitä Ilveksen kohdalta kyytiin matkalla Pakkikselle, Mehtis ja Topi lähti matkaan pummimaan Topille passia että pääsis kauppaamaan huppareita.
Pakkiksella puuhailtiin meidän vehkeet pystyyn ja huusin mikit läpi, checki oli tarkotus alunperin alottaa puol viis mut Klubin puolella oli Peitsamolla akustinen setti merkattu aikatauluihin klo: 16-17 eli meille tuli pakollinen breikki tuolle ajalle. Tosin oltais päästy kuitenkin sillon puol viis alottaan checki kun oli Peitsamo joutunu lopettaan settinsä kesken kun sil oli niin kova krapula.
Meidän soundcheck oli ohi vähän ennen kuutta jotta mä kerkiäisin vielä Vuolteentorille käymään toisella keikalla. Sinne oli sit takahuoneeseen ilmestyny semmonen iso styroksilaatikko täynnä mustaamakkaraa (varmaan 10 kiloa) eli ruokaongelma oli tältä päivältä ratkaistu.
Puol ysiltä oli goottien tarkoitus lopettaa Tammerfestit Vuolteentorilla. Tämähän on juuri se venue missä Ylijyrä oli vieny valopöydän himaansa ja veteli sieltä langattomalla DMX:llä.
Keikan jälkeen olin hotellilla suihkussa yhdentoista maissa mikä oli riittävän ajoissa kun illan toinen keikka alkais vasta yhdeltä yöllä ;)

Puoli kahdentoista maissa lähdin kävellen hotellilta keikkapaikalle mihin saavuinkin melko tarkkaa keskiyöllä, hyvin aikaa virittää kitarat ja tehdä viime tarkistukset kuten onko se klikki omassa kanavassaan vai ei. Konsertin aikana Rakastele Mua biisin lopussa Kottaraiset ilahdutti orkkaa tollasella performanssilla, ainakaan vielä en sitä YouTubesta löytäny. Loppu muuten se biisi siihen.
Keikan jälkeen kamat autoon ja Klubin puolella morjestaan loppuja Kottaraisista. Hotellille pääsin nukkumaan jossain kuuden maissa kun rupes veto oleen jo melko loppu. Siis itseltä.


Sunnuntai 15.7.

Puolen päivän aikaan Kalle hakkas meidän ovea kertoakseen et nyt ois lähtö. Menin suorilta bussissa nukkumaan ja heräsin Kaapelitehtaan pihassa kun piti romut raijata treenikämpälle käväseen. Meillähän oli nää kaks viikkoa eri bussi kun koko muun kesän, syytä emme moiseen tiedä, mutta siis sitä omaa bussia ei vielä saatu vaikka tää edellinen piti pois luovuttaa joten kamat pitää käyttää treeniksen kautta.

Nyt kuitenkin jo kotona odottamassa saareen lähtöä, tarkoitus ois vielä tänään illalla päästä sinne. Torstaihin asti ohjelmassa yhdellä leirillä yleismiehen hommia. Saa ne hertsit ja prosessoriasetukset pois päästä kuleksimasta.

Moro
Viltsu

Harri-laskuri

Viikko katkes tälleen laskurin osalta kesken kun ei perjantaina ollu ollenkaan keikkaa joten nyt pitää toinen laskuri tempasta viikon sisään. Eli Tammerfest koettu ja lukema 1978.

perjantaina, heinäkuuta 13, 2007

Harri-laskuri

Mikkeli ja Lohja tahkottu ja näinollen lukemaa saatu pari pykälää alemmas. Viimeisin lukema 1979.

Mikkeli - Lohja

Keskiviikkoinen Mikkelihän oli klubiveto ja mulla se TANAN ysi bulsana, pikku vinkki kaikille laitetoimittajille. Älkää tarjotko sitä mulle vaihtoehtona enää tulevaisuudessa. Tällä kertaa sen kyllä ihan itse hyväksytin eli tästä ja tosta edellisestä avautumisesta ei kenenkään tarvii ottaa itteensä, virhe oli kyl tässä päädyssä.
Mutta enivei noi mun vastoinkäymiset sen bulsan kanssa ei näyttäny kuitenkaan orkkaa häiritsevän, hyvin vetivät tai ainakin niillä oli kivaa ja yleisö viihty. Tavoite tuli siis saavutettua.
Aamulla eli yhden aikoihin päivällä oli aikomus mennä roudaamaan vehkeet pois baarista linja-auton uumeniin. Puoli kahden aikoihin oli vehkeet kyydissä ja meillä jalan suuntana Fernando niminen ruokapaikka, se mustapapukeitto on oikeesti törkeen hyvä. Janne yritti käydä parturissakin kun meillä oli aikaa Mikkelissä, ei sitten lähteny se parturissakäynti, vaikka Janne kävi varaamassa ittelleen ajankin puolen tunnin päähän, mut sit siel ravintolas kestikin sen verta pitkään et se ei kerinny siihen varattuun aikaan. Itse kävin shoppailemassa uudet shortsit kun noi edelliset rupee oleen jo aika kokeneet.
Kolmen aikoihin lähdettiin Mikkelistä kohti Lohjaa ja matkalla kävästiin Hyvinkäällä Kallen porukoitten luona kahveella ja voileivillä, koko ryhmä oli aivan liekeissä siitä stopista. Suurkiitokset. Se chili oli muuten aivan loistavaa, illalla bajamajassa viimestään tuli se potku esille.
Se oli sit meidän kesäloma tälle vuodelle, tunnin verran rentoa maalaismaisemissa.

Hyvinkäältä jatkettiin matkaa kohti Lohjaa ja Rantajameja, matkalla siivosin meidän bussin ja sain tommosen röykkiön juomaa pengottua sieltä lattioilta ja nurkista yhteen läjään. Ja joka keikalla tulee lisää, elokuinen karonkka voi olla isokin juhla.
Joku viisas, muistaakseni A.W., joskus muinoin sanoi että siitä tietää että bändi on huipulla kun viinaa on liikaa. Siinä sitä on filosofiaa.
Lohjalle kun päästiin niin syömäänhän se piti heti mennä, suurin osa lätyistä kyl otettiin paffilaatikoissa mukaan kotimatkaa varten.
Lohjalle oli Starlike tuonu vehkeensä ja Jannen kans molemmat tultiin siihen lopputulokseen et kyl vaan ne sammakot (Ranskalaiset) osaa kaiuttimia tehdä. Tosin se X-Monitor rupes oleen jo melko elähtäny eli Solot ei toiminu ihan joka paikassa vaik valot sytty, ollaan kuitenkin hengissä ja pojat ymmärtääkseni kait täks päiväks sinne uuden tiskin lavapäätyyn hoisivat. Oli vissiin eilen ruvennu vittuilemaan.
Eihän nykyään enää mikään oo ikuista, ei edes XL-3 ;)
Keikan jälkeen purku ja kamat kyytiin ja pitihän viel bajamajassa käydä toteamassa et niissä päivällä raakana vedetyisä chileissä oli potkua ainakin ulostullessa.

Bussi oli kisiksellä parkissa kahden maissa yöllä kun Kalle tuo linja-autoilun Errol Flynn ajoi kuolemaa ja vaaroja halveksuen meidät Töölön läpi perilään. Ilta jatkui itse kullakin erilaisissa merkeissä, mutta ne tarinat sitten erikseen.

Kohta lentelemään jotta saadaan gootit ajoissa lavalle Vaasassa. Yön päälle vielä ajo Tampereelle missä siis huomenna allekirjoittaneella kaksikin konserttia. Gootirokkia Vuolteentorilla ysin maissa ja yöllä yhdeltä vielä Pakkiksella härmän kielellä vedettyä stadionrokkia.

Nyt laukut pakkaukseen ja matkaan.
Moro
Viltsu

keskiviikkona, heinäkuuta 11, 2007

LS-9

----------------------------------------Pelkkää audioläppää----------------------------------------
Sanokaa mitä sanotte toi uus pikkudigijammu on paska. Ainakin tähän käyttöön mihin minä sitä tänään yritän eli kulmia ja nappeja sekasin. Kaikki asiat mitkä tekee M7:sta hyvän tiskin on karsittu tästä perkeleen ysistä veke. Pystyn kyl helposti kuvittelemaan itteni ton kanssa keikalle mis mul on pelkkiä nappeja tai sit etupäätä tekemään.
Mutta mistäs aloittas, olin olevinani helvetinkin fiksu kun tein etukäteen läppärillä kaikki asetukset valmiiks luonnollisestikin siinä uskossa et tää härveli on sen seiskan pikkuveli ja käytettävyydeltään samaa luokkaa.
Virhe.
Omasta mielestäni olin hurjankin nokkela ja ajattelin tehdä sille omalle "user defined faders" sivulle kaikki mitä tarviin eli inputit 24 ekaa liukua, 7 seuraavaa outputit ja viimeiseks oma CUE. Kaikki näyttäs teoriassa oikeinkin kivalta, mutta sit kun sieltä sivulta yrittää lähteen miksaamaan monitoreita niinkun niitä yleensä tehdään niin koko perkeleen paletti on solmussa. Tällä sivulla kun ylhäältä laittaa jonkun "sends on faders" nappulan päälle niin ei toimi enää mikään vaan pitää ensin painaa ittensä pois siltä sivulta ja sen jälkeen "home" nappulaa, jonka jälkeen pitää mennä takasin sinne"user defined" sivulle ja avata sitten se CUE liuku, jonka jälkeen mennään mastersivulle ja laitetaan lähdön solo päälle, vasta tämän jälkeen mennään inputtisivulle ja vasta sitten painetaan sitä "sends on faders" nappulaa, jolloinka vasta ollaan miksaamassa. Kun kaikki tämä on tehty niin hyvässä lykyssä keikkakin on missattu.
Mutta voihan sillä nauhottaa MP3:sia, vitun kätevä ominaisuus siinä vaiheessa kun yrittää saada kiireessä lavaa haltuun.
Se että miten sen CUEn sais liuun taakse jollekin muulle sivulle kun sille melko turhanpäiväselle "user defined faders" sivulle ei ikinä selvinny. Syy siihen minkä takia sen ehdottomasti haluaisin liuun perään on niinkin yksinkertainen kuin että siinä ei ole erillistä "monitor" potikkaa. Valikon takaa kun se oma kuuntelu on vähän hankala lähtee kikkaileen kun ollaan kulmien kanssa tekemisissä.

Ja sit se näyttö on aina eri moodissa kun sen pitäis. Varmaankin apu siihen löytyy sieltä user preferencien takaa, mut tänään ei löytyny.

Niin joo ja jos purkin kyljessä lukee 300W 8 Ohm niin se ei mun mielestä ole monitorikaiutin vaan joku aivan muu laite. Oikeassa monitorissa tehonkesto on ainakin kolminkertainen tuohon.

----------------------------------------Audioläppä loppuu----------------------------------------

Kiitos ja anteeks
Moro
Viltsu

tiistaina, heinäkuuta 10, 2007

Seikkailulla

Nyt olis vuorossa taas seuraava festariraportti Eurasta ja Suomen Turusta. Näköjään oikein kuvien kanssa tämä reportaasi.

Perjantai 6.7.

Se Karin veikkaus kolmesta sadasta yleisöä osu lähimmäks eli porukkaa oli ihan kivasti, mut heti kun keikka oli ohi niin se baari rupes tyhjeneen melko nopeesti, aika paljon oli meinaan porukkaa tullu autoilla kyliltä ihan vaan kattoon keikkaa. Osa ryhmästä sit taas häipy niille omille mökeille ja teltoille ja me mentiin saunaan. Paitsi siis tietysti ensin kävin Samulin kanssa fanitapaamisessa, mistä tuo kuvakin tuossa vieressä, eli oltiin menossa baarin puolelle ottaan parit drinkit ja sit siinä olikin jo fanitapaaminen. Samuli kirjotteli nimmareita käsiin ja minä piirsin kukkien kuvia niihin pieniin paperilappuihin, kun halusivat multakin näytteitä käsialasta.
Päästiin jossain vaiheessa kuitenkin sinne saunaankin ja uimassakin kävin kun olivat ihan rantaan sen saunan laittaneet, which was nice. Takan laitto Kalle tulille siinä saunan pukuhuoneessa jossain vaiheessa vaikkei meillä mitään makkaroita ollut. Löysin siinä kaikenlaista kikkaillessani sit siitä makkaratikkujen seasta semmosen reilu puol metriä pitkän kupariputken pätkän, niin mun sisäinen metallurgi heräs henkiin ja takkatulella lämmittämällä ja halolla takoen siitä sain väännetyksi numeron 7. Tämäkin päätyi lahjukseksi Kottaraisille, mutta siitä enemmän seuraavassa.

Lauantai 7.7.

Turku ja Ruisrock tämän päivän matkakohde. Aamu alkoi yhdentoista maissa pikaisella aamiaisella Lomakylän respassa (mestahan pääs myös Kekkoslistalle) ja siitä vielä bussiin maate joksikin aikaa. Oltiin Turussa puolen päivän jäljestä ja käytiin Annan luota hakemassa ensimmäinen osa Kottaraisten lahjaa, Kalle ja Anna siis olivat tehneet kossuhyytelöä aikaisemmin viikolla ja se oli Annan jääkaapissa odottamassa tätä päivää.
Kävästiin viel hotellilla pikaisesti ennen alueelle siirtymistä ja mä kävin Wiklundilta ostamassa tarjoiluvadin mihin se hyytelö oli tarkotus kipata.
Päästiin tonteille eli siis sen oman estradin taakse vähän yhden jäljestä ja Kottaraiset olikin jo tehneet oman checkinsä kuleksimasta ja odottelivat keikan alkua. Siinä vaihdettiin kuulumiset ja tyhjennettiin auto lavalle. Käväisin myös morjestamassa henkilökunnan eli ystävät ja kolleegat ja ruuvaamassa tiskin valmiiks. Niin siis Petehän vetää KT:ta omalla pikkujammullaan eli se EW:n Series vitonen oli ihan vaan mulle ton alkupäivän. Rupee siinäkin tiskissä ikä jo näkyyn ja tuntuun. Ja sit se kans hämää kun on Craftin pojat kelannu sen AUX homman silleen et potikkaa kun vääntää niin alkupäästä tapahtuu pienillä liikkeillä isoja asioita ja loppupäästä isoilla liikkeillä pieniä asioita. Korvamonitorihommissa todella asiallinen feature mut kulmilla ei sit niinkään.
Kerittiin kivasti saada oma backlinekin pystyyn ennen kun Kottaraiset alotti joten meille jäi melkeen koko tunti aikaa kikkailla kaikki lahjat niiden takahuonekoppiin.
Siihen pöydälle rakennettiin sipsikulhoon tollaset hassut ilmapallot ja sit se mun edellisyönä värkkäämä polttomerkitsin ja näyte siitä minkänäkösen jäljen sillä merkitsimellä saa aikaseks. Jääkaappiin me laitettiin se kossuhyytelö, joka oli siis karamellivärillä värjättyjä sydämen muotoisia juttuja. Oli tarkotus kumota ne hyytelöt siihen vadille minkä kävin aiemmin ostamassa mut meinas hyytelöt hajota kun yritettiin niitä kumota niin tehtiinkin peruskermavaahtokakku siihen lautaselle ja vietiin nää jätkien jääkaappiin odottaan kun sankarit pääsee töistä.
Meidän keikan aikana nää Kottaraishahmot sit tulikin vuoron perään pyörähtään siinä
monitorilandiassa kertomassa kuinka hirveeltä se hyytelö maistu vaikka kävikin kulmaan ku metrinen halko. Ovat kuulemma jo pari seuraavaa lahjusta keksineet. Innolla odotetaan millä meinaavat tän ylittää. Ja sit kun ylittävät niin millä laittaa enää ite paremmaks. Kilpavarustelu voi olla vaarallinen laji.

Lauantai-tunnelmia niittylavalta, oli kuulemma loppuunmyyty päivä.

Tän oman ekan keikan jälkeen mentiinkin sit porukalla syömään siihen takahuonecateringiin, eväinä tänäkin vuonna sisäfilepihvejä just sen kypsyisenä (onks toi ees sana) kun ite halus, otin melko punaisena omani, paistettuja kanafileitä ja paistettua kalaa, perunoita, kuskusia, salaatteja yms. yms. helvetin hyvät sapuskat ja santsata sai niin paljon kun napa veti. Tän jälkeen siihen omalle kopille rentoileen ja Kottaraisetkin tuli hyytelöpäissään siihen kaatuileen. Sinkkosen kanssa kerkisin sopia et syksyllä jatkettais taas tätä mun kättä. Kaiken kaikkiaan oikeinkin leppoisat kesäfiilikset, meininki oli kun kesämökillä konsanaan.
Siinä vaiheessa kun meidän se koppi piti luovuttaa veke niin muut lähti festaroimaan alueelle ja itse siirryin suoraan sen telttalavan takahuonealueelle kun mulla oli vielä yöllä siellä yks keikka jäljellä hiphoppia.
Tän päivän aikana en käyny kertaakaan rokupuolella vaikka kuitenkin vietin 12 tuntia festareilla.
Kun pääsin sinne telttalavan taakse niin illan pop kävelikin mua vastaan kun olivat syömään menossa eli oltiin Kalin kanssa kahdestaan pitkälle toista tuntia siellä meidän kopissa ja viihdytettiin toisiamme se aika. Akun Tehtaan
henkiset voittajat oli tällä lavalla vehkeineen eli ei ongelmia tiedossa. Kaikki arpominen oli täysin kyl tällä suunnalla kun en ollu jätkien kanssa vuoteen taas tehny mitn niin piti vähän herätellä itteensä paikka paikoin, mutta veto oli loppuen lopuksi kuitenkin ihan onnistunut. Yhden maissa yöllä lähdettiin kohti keskustaa, tai siis bändi lähti Helsinkiin ja tiputtivat mut keskustassa veke kun mulla oli majotus Börssissä.
Keskustassa tempasin itteni Monkin kautta Börssiin missä olikin jo kaikki maailman ihmiset vastassa. Vilkkumaan porukat, Mokomat, Staminat jne. jne. tekniikan tosi ammattilaiset kerrankin kaikki saman pöydän ääressä ;)


Niin joo perkele, onhan muuten visio tolla Batterylla tä
ä voita bussi vuorokaudeksi käyttöön tyyppinen homma. Hahmo voi osallistua kisaan ja voittaa ittelleen ja kavereilleen bussin vuorokaudeksi festareille. Ihan hauska idea sinänsä mut pitääkö se perkeleen bussi sinne takahuonealueelle ajaa. Nää kisan voittajat oli meinaan siel meidän kopissa melkeinpä heti vedon jälkeen kyseleen nimmareita ja yhteiskuvia bändiltä. Oli pop hiukan kummissaan et ketäs helvetin spedejä nää sankarit oikeen on kun kuvaan haluaa. Ja sit kun oli tilanne vihdoin ja viimein saatu rauhalliseks näiden kisavoittajien osalta niin sit siihen tärähti Batteryn promomimmit jonkun videokameran kanssa tekeen jotain helvatan veppivideofuutage-evripadihässäkkää patterinettisivuille, siinä vaiheessa Tommy kerto et ei enää lähe kun kukaan ei oo vaivautunu etukäteen tiedusteleen mitään aiheeseen liittyen. Mimmit yritti viel jotain piipittää mut ei edelleenkään lähteny, aika innoissaan muutenkin toi ryhmä tota kaikkea sponssihommaa kohtaan :)

Sunnuntai 8.7.

Kalle soitteli puolen päivän aikaan et lähtäänkö, mä s
anoin sille et menkää vaan minä jään Turkuun. Jatkoin unia viel vajaan tunnin ja sen jälkeen oli tarkotus aamusushille mennä mut eihän kauppahallit sunnuntaisin oo auki. Tää tuli mulle tavallaan yllätyksenä siinä kauppahallin ovella.
Menin sit Blancoon missä oli Engbergin Mikko ja Terot Pennanen sekä Ylönen syömässä. Tunkeuduin kyselemättä seuraan ja tilasin savulammas-ceasar salaatin, suosittelen lämmöll
ä kaikille.
Tän jälkeen Vilkkumaa-ryhmä lähti Aitooseen, mihin mäkin olisin kuulemma päässy käymään, lähdin kuitenkin Marinasta hakemaan sunnuntain vippipasseja koska mulla oli vakaa aikomus mennä festareille seikkailemaan.
Sain passit ja lähdin joenrannasta ettimään sitä venettä mikä kuskas ihmisiä festareille ja takas, seikkailu oli siis alkanut. Vartin venematkan jälkeen pääsin festarialueelle missä Mokoma jo louhikin, kattelin sitä hetken ja viihdyin koko sen aikaa. Miitri vetää kyl niin hyvin. Päivän
musiikkiannoksen jälkeen siirryinkin vippibaarin puolelle.

Sielllän olikin sit tuttuja joka puolella eli yksin ei tarvinnu olla. Söin vähäsen siitä saaristolaispöydästä kun sitä mulle kehuttiin, ei turhaan. Siinä oli paria kolmea eri silliä, uusia perunoita, grillattua lohta, raputerriiniä ja erilaisia salaa
tteja yms. jos tän ois tienny niin en välttämättä ois kaupungilla syöny, mut mistäs sitä voi ihminen kaikki maailman asiat tietää varsinkaan jos ei kysy keneltäkään ;)

Oksukin tuli käymään ja toi mulle taas yhden uuden passin millä pääsisin sinne rantalavan taakse missä Oksu olikin töissä käytännössä koko päivän Mokoman kanssa ensin aamupäivästä ja Staminat sitten illasta. Olin sitten sunnuntain Oksun tyttöystävä Isabella niinkun tossa passissa lukee, diggaa kuulemma enemmän tämmösistä vähän rapeemmista likoista. Loppuen lopuks meillä kahdella oli noita passeja ja rannekkeita vaikka koko festivaalikansan tarpeiks, mut silti noillakaan ei vielä ois päässy joka paikkaan.

Itseasiassa pääsin ilman tota sinistä ranneketta ekalla yrittämällä sinne lavan taaksekin. Lähdin siitä vippibaarilta suunnistaan kohti rantalavaa niin portilla järkkäri kysy multa passia niin näytin koko värisuoran ja sit kun se kysy ranneketta niin näytin nekin, ois sininen kuitenkin viel pitäny olla. Kerroin et hetken kuluttua onkin kun sen käyn tuolta kopista hakemassa, kaveri arpo ehkä 3 sekuntia sit se tuli siihen lopputulokseen et kait se on ihan turvallista mut sinne päästää. En tiedä oliko oikeassa ;)

Pääsin suht kivuttomasti sinne Mokomien koppiin ja menin välittömästi jääkaapille kun mun piti tos kaljanjuontihommassa tuurata Oksua jonka piti ajaa meidät yöllä stadiin.
Siellä kopissa odottikin yllätys kun Kaikka, ikuinen humoristi ja tekniikan tosiammattilainen myöskin Staminan basisti, viihdytti meitä performanssilla joka sisälsi muun muassa mustan tussin ja kokista. Hetki tän foton ottamisen jälkeen kaveri seisokin jo keskellä niitä takahuonekoppeja pihalla huutaen "This is funny, I´m Eva Braun from Sweden". Luonnollisestikin kaks niistä kopeista kuuluu ruotsalaiselle Mando Diao orkalle, joilla varmuuden vuoksi oli saksalainen crew. Että silleen.
Mystinen seppä muuten oli tän Mando DiuDiun monitorikaveri, infernaalinen kierto heti lähdöstä eikä muuten loppunu ennen kun keikka loppu ja sen keikan seppä veteli isot vihreet Peltorit päässä. Tää nähtiin kun Oksun kanssa piti se ekan pidemmän vislauksen jälkeen käydä itse paikan päällä kattomassa onkos joku hätänä. Ei sillä kaverilla kauheeta hätää näyttäny olevan ne Peltorit päässä. Kierto jatkui kuitenkin. Osataan sitä isossakin maailmassa. Simmottii.
Myöhemmin jubailin sen niitten valomiehen kanssa ja se sano et oli kuulemma paria päivää aiemmin saanu jonkun korvatulehduksen se niiden monitorihahmo et se ei tavallaan kuullu mitn, pitääks se sit sinne bulsan taakke raahata. Oishan siellä talon puolesta ollu kaveri kun ymmärtää puhetta eli ohjeita. Nasta seppä muuten se valomies, sille uppos tää Oksun "Jag heter Antti, du heter homo, where´s the monitor" läppä ekalla. Nähdään kuulemma Ankkarockissa seuraavan kerran. Käytiin sen valojäbän kanssa vielä seikkailulla rantakallioilla just sillon kun se perkeleen Europa tärähti ohi, mulla on lenkkarit vieläkin märät.
Kävin kaiken tän lomassa myös siellä lavalla leikkimässä tourdamageria/kiertomanageria, nää svedut kun oli lopettanu ja Staminan vaihto alkanu niin menin keskelle lavaa seisomaan ja opastamaan ihan kaikkia ollen siinä samalla vähän kaikkien tiellä. Juurikaan keskemmälle ei ois enää päässy. Viritin vielä yhden virvelirummunkin siinä vaihdon lomassa etten nyt aivan hyödyttömänä ollu. Oksullekin kierrätin kulmat valmiiks ettei sen enää keikalla tarvinnu.

Konsertin jälkeen takahuoneen rohmuaminen ja autolle siirtyminen, Oksu ajoi ja kyydissä oli mun lisäksi Santtu ja Kuisma. Oltiin Nosturilla yhden maissa ja roudattiin vehkeet jätkien treenikämpälle ilman rullakoita (Oksu voi kertoa lisää tästä). Tän jälkeen siihen pihaan tärähtikin Rasmusbussi ja mun piti kuulemma mennä siihen kyytiin koska se veis Punavuoreen, missä odottikin taas lisää ystäviä muun muassa Janne jota en ollu nähnyt sitten edellisen aamuviiden.
Nyt on Ruisrockit seikkailtu ens vuotta odotellessa.

Tällä viikolla edessä parikin orkkaa Tammerfestissä, vähän klubikeikkaa (ois se uus LS-9 mulla bulsana, uusi tuttavuus), Rockperryä goottien kanssa ja sunnuntaina tai viimeistään maanantai aamuna yhdelle leirille yleismieheks. Puita pilkkomaan ja kattomaan onks vesialfassa tuli, melko rentouttavaa ei meinaan kauheesti hertsit ja parametrit pyöri sillon päässä.

Tämmöttii tällä erää
Moro
Viltsu

maanantaina, heinäkuuta 09, 2007

Harri-laskuri

Turun ja Euran jäljiltä lukema 1981

perjantaina, heinäkuuta 06, 2007

Lomatunnelmissa

Kaikkihan teistä tietää tän liftillä loput jutun. Nyt oli seppä ihan oikeasti tehny sen kun kelas et pitää mökillä päästä kalaan. No kulkeehan se vene noinkin.
Tän näkösen kuljetuksen ohi siis mentiin Turun motarilla
Helsingin päässä kun Euraa kohti lähdettiin tahkoomaan heti vähän kolmen jäljestä.
Ja noita roiskeita jos kummaksutte niin bussin ikkunan lävitte ton foton otin.
Eura ja Sieravuoren lomakeskus tän päivänen keikkapaikka eli siis klubi vastoin ennakkoilmoitteluani. Vehkeiks joku Groove tai jotain niminen firma oli tuonu DM1000:sen ja AuraDiuDiun kulmia. Oksulle vaan terveisiä et näiden samanmoisten purkkien kanssa kun kait joskus jouduit vääntään, ei meinannu tonnisessa filtterit riittää niitten kanssa. Ei sillä et ois kauheen monesta paikasta joutunu leikkeleen mut ne kaks kriittistä oli semmosia et ei meinannu tosiaan tonnisen EQ riittää. Maxeja mulle luvattiin siis niin tottakai sanoin et sillä tonnisella pärjää oikeinkin komiasti.
Muuten kuitenkin kyl kaiken kaikkiaan ihan oolrait meiningit, helppo roudaus, majoitus kahden hengen pienissä lomamökeissä ja ruuaksi kokki duunas siikaa korvasienikastikkeella ja tillivoiperunoilla. Oikeinkin maukas setti.
Rajoitettu raideri tosin tälle päivälle, Janne sen kävi äsken kattomassa ja siitä oli näköjään rajoitettu vaan toinen kori kaljaa veke ;-) Ginit, kossut, punkut, lonkerot yms. oli kyl tuotu mestoille. Ei mitn hätää siis. Järkkäri lupas hoitaa viel saunan lämpimäks yöllä keikan jälkeen.

Mystisiä muuten nää lomakeskukset kun tänne ajeltiin kaiken maailman hiekkateitä pitkin niin missää ei näkyn ketn. Kaikki näyttää hyvinkin kuolleelta noin niinkuin päällisin puolin. Jätkät rupes veikkaileen et paljonko tulee porukkaa, Janne veikkas kymmentä, Kari kolmeasataa ja Pete tuhatta. Ei voi tietää mitä tuolta puskista ja asuntovaunuista oikein kömpii. Kaikki on mahdollista.
Festariraportissa sitten selvitys kuin oikein meni.

Nyt keikalle
Moro
Viltsu

keskiviikkona, heinäkuuta 04, 2007

Lämppäyshommia

Eilen tuli sit käytyä taas pitkästä aikaa tuulettumassa etupäässä. Edellisen kerran silleen oikeesti miksannu jotain bändiä ulos viime elokuussa, no olihan tos tammi-helmikuussa jotain mut aika pientä kuitenkin et ei niitä oikeen voi laskee.
Mutta eniveis siis oltiin eilen Helsingin vanhassa jäähallissa lämppäämässä My Chemical Romancea ja alunperin meidän piti olla ainoa lämppäri. Jos näin olis ollu meillehän ois jääny melkeen kahden tunnin checki. Puhumattakaan paria biisiä pidemmästä soittoajasta.
Toisin kuitenkin kävi PRKL. Eli siis tää saatanan Billy Talent, kuulemma jonkun hitinkin tehneet,
orkan jäsenet on ilmeisen hyviä frendejä tän pääesiintyjän kanssa niin niidenkin piti sit tunkea sinne jäähalliin kun Suomessa ovat muutenkin eli tänään Tavastialla ja viikonloppuna Ruissalossa.
Luonnollisestikin RMC, joka hoiti stereot ja mulle etupään sekä Kalille monitorikattauksen sai myöskin tietää tästä ylimääräisestä lämppäristä vasta kun olivat hallilla kaiken puuhailleet kuntoon ja kattoon. Oli kuulemma se monitoriseppäkin käyny kuittaileen et miks ei oo rumpufilliä, sidefillejä jne. jne.
Vetivät sit pääbändin vehkeillä joten se Heritage jäi täysin mulle, which was nice, olis vaan kerinny jotain checkiäkin tekeen. Meinaan tän Billy Talentin oma stagemanager huito jossain vaiheessa niiden checkiä et "five minutes" jolloinka meille ois jääny tunti aikaa. Siinä vaiheessa se kitaristi
keksi et hänellä on jotain hätää monitorissa. Sitä vikaa sitten ettivät useamman miehen voimin reilu puol tuntia, näin ollen koko ajan meiltä hävis checkiaikaa. Loppuen lopuks vika sit selviskin, olivat ihan itse pätsänneet vituiks basso/kitarakanavat ja sit ilmeisestikin kitaramoottorista oli yks elementti paskana tai jotain.
Saatana Kanukit PRKL.
Meillehän jäi sit ruhtinaalliset 25 minuuttia aikaa kantaa vehkeet lavalle ja tehdä checki. Jätkät kerkis yhden biisinkin soittaa siinä kuitennii. Varsinaisella keikalla ekassa biisissä sain tilanteen haltuun varsinkin kun Pete tuli mulle sen liidikompuran laittaan päälle. Suurkiitokset. Tuli pari karjasua meinaan aika rapeesti ja ihmettelin kuin ei kompura nappaa, mut se pienen pieni nappula, mikä määrää et kiertääkö se
signaali koneen läpi vai jatkaako suoraan matkaansa inputista outputtiin, oli väärässä asennossa. No täs on nyt ollu kaikenlaista, te varmaan ymmärrätte.
No mutta hengissä ollaan ja kaiken kaikkiaan veto oli hyvä ja yleisökin lämpes yllättävän hyvin tolle meidän showlle.

Tiedä häntä kuin innostuivat noista kahdesta seuraavasta aktista kun ei jaksanu niin paljoa kuitenkaan kiinnostaa et ois jääny kattoon.

Eikä se 69 bussikaan ikinä tullut millä olisin siihen hallin kupeeseen päässy, piti prkl kävellä.

Tänään ja huomenna oliskin vapaata ennen perjantain rientoja Eurassa. Tälle päivälle olis vielä pöytävaraus Saslikissa kasiks, ai ai ai.

Seuraavaan kertaan.

Viltsu



P.S. Muistakaa aina lukita polkupyöränne telineeseen kiinni
ettei rosvo vaan pääse käsiksi kalliiseen omaisuuteesi.

maanantaina, heinäkuuta 02, 2007

Erikoisfestivaalien liitto tiedottaa

Huomenta vaan itse kullekkin. Tämän viikon festariraportti käsittelee yhtä erikoisfestivaalien liiton kunniajäsenfestivaalia, yhtä viinijuhlaa ja yhtä klubikeikkaa. Tälle rupeamalla mahtui myös yksi lossimatka, mistä siis tuo viereinen kuva. Kalle sen nappas. Ennen tuota lauantaista lossiylitystä en ollut eläissäni lossilla mennyt joten kun ylitys koitti niin arvon ystävät ja työtoverit päättivät antaa minun nukkua. Heräsin kuitenkin puolessa välissä selkää siihen kun oli bussin moottori sammuksissa, joten kerkisin loppumatkan fiilistellä meininkejä. Vastarannalla menin takasin nukkumaan.
No mutta kuitenkin eli siis itse asiaan.

Perjantai 29.6.


Jätkät tuli hakemaan mua kotoota puolen yhden aikoihin ja siitä käytiin viel noukkimassa kyytiin Pata ennen kun lähdettiin tahkoomaan kohti Kokkolaa. Matkalla kerkisin kuunteleen huomisen työnantajan levyn kait neljä kertaa. Pitäs tiistai-iltana tärähtää vanhassa jäähallissa meinaan rokki. Merkkailin ittelleni biisejä ylös et mitä tapahtuu missäkin yms. yms.
Mutta asiaan. Saavuttiin Kokkolaan vähän ennen kasia joten kerittiin kirjautumaan hotelliin oikeinkin hyvin ja saunassakin käytiin. PMMP:n vastaanottokomitea toivottikin meidät tervetulleiksi hotellin terassilla. Ennen festivaaleille lähtöä kävästiin viel ravintolan puolella, Janne söi sillä omalla ruokalipullaan karjalanpaistin, minä ja Kalle oltiin ilman koska sillä ruokalipulla ei sitten muuta saanutkaan. Kerittiin meinaan jo päivällä hoitaa toi vatsantäyttäminen hampurialaisilla, joten näin illalliseksi ois riittäny ihan vaan joku salaatti.
No mutta enivei. Kun päästiin festarialueelle niin Hietasen Penttihän se siellä lavalla veteli "Born To Be Wild":ia oli vähän saatanan vaarallisen oloista kun artismi rupes rokkaamaan. Ei siinä muuten mitn, ihan viihdyttäväähän se oli mutta olivat vetäneet aika reilusti pitkäks. PMMP pääs alottamaan omaa vaihtoaan 35 minuuttia myöhässä. Tämä taasen tarkoitti sitä että meidänkin vaihto alkoi 35 minuuttia myöhässä ja pop rupes miettimään mitä karsitaan setistä veke ettei tuu huvilupa vastaan.
No pojat päätyivät semmoseen biisilistaan missä oli kaikki
maaliman eri vireet bassoissa ja kitaroissa ettei vahingossakaan jää Haapalan pojalle luppoaikaa vaihdossa, viritin ne kitarat sitten setin aikana. Ja se perkeleen STOP mitä halusivat kokeilla, missä siis on bassossa eri vire, ei sitten lähteny. Jätkät kerkis biisin intron soittaa vituiks ja vaihtoivat seuraavaan biisiin mihin siis vaihtuikin jo kitara akustiseen samalla kun sitä väärässä vireessä olevaa bassoa piti noutaa. Kiitokset vaan kaikille. Tämä siis samaan aikaan kun yritin selvittää kuinka saada rummut välitettyä solistille asti kun siitä monitoribulsasta ei suostunu ekat kahdeksan kanavaa menemään ollenkaan nelosryhmään. Riku sen nelosryhmän sit pätsäs lennosta tiskin vitoseen et saatiin se passari, virppa ja haikka solistille asti.
Tässä vaiheessahan sitä luulis et homma vähän jo helpottais, paskan marjat. Tottakai ne
kitaralangattomat rupee pykiin ja ne kun saa kuosiin niin kitaramoottori sanoo sopparin irti, toimitus veikkaa sähköhätää koska Mikolla meni PMMP:n aikana kaks styrkkaria hiljaseks.
Kun se kitarastyrkkari meni mykäks niin pop vislas pelin poikki ja päätti odottaa sen aikaa et puuhailen uuden moottorin paikoilleen ja vetävät sit encoret siihen perään. No tää yks perkeleen spede, joka myöhemmin osoittautui festivaalin järjestäjäksi, menee sit huudattaan yleisöä vasta sitten kun oon sen kitarastyrkkarin saanu kuntoon ja kertonu bändille et voi taas vetää.
No spede häipyy sen huudatuksensa jälkeen ja bändi jatkaa. Kallen kanssa kattellaan kelloa ja infotaan bändiä jäljellä olevasta soittoajasta samalla kun tää spede tulee huitoon lavan viereen et on kymmenen minuuttia soittoo jäljellä. Kari nyökkää tälle ääliölle joka silloin keksii et hän käy henkilökohtaisesti kertomassa Petelle paljonko on soittoo jäljellä. Ei se kait kerinny kun pari sanaa selvittää kun mä olin jo riveleissä kiinni ja taluttamassa seppää kohti roudausramppia, se yritti tän jälkeen viel tulla mulle kertoon jotain. Ajoin sen veke kertoen et herra voi nyt ystävällisesti painua vaik V****UN mulla on keikka kesken, älä häiritse.
Keikan jälkeen tää hahmo oli painunu takahuoneeseen kertoon et on vuodesta -72 ollu näissä kuvioissa oikeen Dannyn matkassa ja kertaakaan ei oo häntä heitetty omalta lavaltaan pois. Niin no sitä saa mitä tilaa, mitäs tuli sekoileen mun lauteille. Selkeesti viel aika kovassa kännissä tää
festivaalijärjestäjä.
Piti kuulemma orkan pitää mulle puhuttelu aiheesta ja kait se kerkis k
ertoo myös sen et suomesta saa myös ammattitaitoista henkilökuntaa.
No näin sitten Kokkolassa tällä kertaa, ei kai tarvii enää tuollekkaan festarille mennä. Ihan ok sekin.

Lauantai 30.6.

Lähtiin Kokkolasta kohti Kuopion viinijuhlia puol kahdentoista aikoihin ja saavuttiin perille vähän kolmen jäljestä, matka meni mulla oikeinkin leppoisasti kun nukuin koko matkan. Perillä Kuopiossa meitä odotti Viking Musiikin ryhmän lisäksi M
enneisyyden vankien tekniikka yhdellä tuuraajalla varustettuna. Sumppi siis oli Pitkän tilalla. Puuhailtiin soundchecki menemään ihan omalla porukalla eli Janne oli keulilla ja minä paukutin vehkeitä kun Anssi ruuvas ohjeiden mukaan lavaa kuosiin. Pete kävi itte virittää rumpunsa tän jälkeen. Siinä vaiheessa kun Samuli tuli tonteille kyseleen soundcheckiä niin Janne oli jo karannut keulilta bussiin nukkumaan, se siitä checkistä sitten. No nyt oli aikaa itselle ja ystäville. Sumpin kanssa käytiin oikeen rokupuolella syömässä. Niillä ruokalipuilla sai ottaa 14 eurolla sapuskaa, meidän tilaukset oli kait 18 mut mimmit anto ne niillä meidän lipuilla, mahtavaa. Pääruuaks otettiin jotain possuhommaa punaviinikastikkeessa ja jotain perunoita, sit siin lautasella oli myös kokonaisia sinisimpukoita. Juustolautaset otettiin kans ja tottakai lasilliset portugalilaista punaviiniä. Ja kun viinijuhlilla oltiin niin jäätiin sinne rokupuolelle syömään ja aistimaan festivaalitunnelmia. Hyvät oli pöperöt ja fiilikset.
Soiton jälkeen kävästiin hotellilla suihkussa ja viihdyttämässä Markkua, joka tuli morjenstaan ja kattoon keikka. Asuu siis kaveri nykyisellään Kuopiossa. Pop painu suoraan keikkapaikalta baariin mihin me siis vasta sen suihkuttelun ja Hotelli IsoValkeisen kuvankauniiden maisemien ihastelun jälkeen. Näissä samoissa maisemissa myös jotain juhlantynkää yritettiin yöllä kun oli oikein kolleegoita samassa majoituksessa.
Käytiinhän me myös nakkarilla yöllä, Kalle oli päättänyt ilahduttaa meitä ensin ajamalla oman bussin keikan jälkeen hotellille ja sitten yöllä tuli vielä taksilla hakemaan Menkkaribussinkin pois kyliltä tämä tietenkin tarkoittaen että saatiin itse kukin kyyti hotellille j
oka siis oli muutaman kilsan sivuun keskustasta, taksillahan sitä ois kans päässy mutta näyttivät kautta linjan semmoisilta tunnin mittaisilta ne taksijonot. Ryhmää odotellessa vielä siis siinä nakkarilla tuli käytyä. Näitä nakkikiskojankin on varmaan kuus siinä Kuopion torilla, jos ette usko niin laskekaa itte. Yks niistä jäi ilmeisestikin tän lähimmän taakse piiloon. Syödäänkö Kuopiossa enemmän nakkikioskeilla kuin muualla suomessa vai mistä tämä keskittymä johtuu. Jäämme innolla odottamaan ratkaisua.
Sunnuntai 1.7.

Ai ai ai, vuorossa Imatra ja jo perinteeksi muodostunut yhteisruokailu Buttenhoffissa. Matka kohti Imatraa ja Buttenhoffia alkoi Kuopiosta yhdentoista jäljestä. Kalle oli valkannu maisemareitin mihin kuului myös lossiylitys Sulkavalla. Mahtavan näköinen reitti mahtavissa maisemissa kuulemma. Nukuin koko matkan lukuunottamatta sitä parin minuutin valveillaoloa tuossa lossissa. Olivat jätkät käyneet uimassakin matkalla, huomasin meinaan perillä että oli pyyhkeitä kuivumassa pitkin bussia ;)
Pöytävaraus Buttenhoffiin oli vasta neljäksi ja perillä oltiin jo ennen puolta kolmea. Kävin siinä joutessani keikkapaikan vessassa ja näin jonkun hahmon pyörivän lavalla kaikennäköisten muovipönttöjen
kanssa. En käyny vielä tässä vaiheessa tutustumassa järjestelmään ja pilaamassa päivääni vaan ajattelin et eka mennään porukalla syömään kunnolla niin täydellä vatsalla ei jaksa enää niin paljon ahistua joistain vehkeistä.
Alkuruuaks otin blinejä ja muikunmätiä luonnollisestikin Stolichnaya snapsin kanssa. Pöytään tuotiin myös muutama pulloa punkkua. Pääruuaksi otin yrttilammasta ja jälkiruuaksi mansikkatorttua ja kahvin Calvadoksen kanssa. Pöytään tuotiin noiden lisäksi kaikille vielä limemarinoituja mansikoita. Näitä snapsilasejakin olivat kans joka välissä täyttämässä. Ravintola halus vielä loppuun tarjota yhdet kylmät Avernat vatsaa rauhoittamaan.
Tällasen setin jälkeen sitten pyörittiin purkamaan bussia. Ei ollu keneltäkään mitään kauheen vauhdikasta sykkimistä.
Saatiin backline kuitenkin sisään ja paikoilleen. Vehkeiksi mulle olivat laittaneet oikein vimosen päälle FBT merkkisiä muovipurkkeja, jonkun Craftin halpispöydän mistä lähti ulostulot plugeilla, onneks oli omia adaptereita mukana että saatiin Parkkosen korvat kytkettyä. MonitoriEQ:n virkaa toimitti joku Void merkkinen purkki jonka liut toimi on/off periaatteella, hienosäätö oli ns. mahdotonta. Ääneen ei tapahtunut mitään ennen kun oli liuku jo -12 desibeliä asennossa. Lähe sillä sit raapimaan noista muovipöntöistä jotain järkeä ulos. Oishan sen tietty voinu tehdä sillä tiskin eq:lla, mutta kun ei sekään oikeen tuntunu purevan ennen kun oli hävinny jo kaikki käyttökelpoinenkin informaatio. Pete (Salo) tiesi kertoa et sen graafisen valmistus oli lopetettu melko nopeasti sen jälkeen kun sen saivat markkinoille, kun olivat tehtaallakin huomanneet että se on ihan paska.
Checkin jälkeen, siis mikä helvetin checki, saatiin Jannen kans raapia ihan kahdestaan. Nopeempaa se toisaalta on tolleen. Mutta siis joo saunaan ravintolapäällikön kotio. Pihamökissä sil oli puulämmitteinen sauna ja katettu terassi siinä edessä. Mahtavaa. Siellä kerittiin rentoutumaan muuutaman tunnin ajan ennen keikkaa.
Nyt olis siis kesän eka klubiveto takana ja parin viikon päästä edessä seuraavat, samalla viikolla siis Mikkeli ja Pakkis. Huomenna jäähalliin katteleen Kalin, Pasin, Kallen ja Huiviksen kanssa kuin pojat pärjää, eli siis lämppäyskeikka edessä.

Moro

Viltsu

Harri-laskuri

Viikonloppuna laskuri pyörähti taas kolme kertaa, niistä raportti seuraa perässä.
Harri-Laskurin virallinen lukema, maanantaina toinen päivä heinäkuuta armon vuonna kaksituhattaseitsemän, on 1983