Luvattu maa

Israeliin saavuttiin aamutuimaan viime keskiviikkona ja itse kukin oli sen verta huonosti saanu unta lennolla et se päivä meni aika pitkälti nukkuessa. Toisaalta hyvä niin koska torstaina aamu ysiltä oli lähtö Jerusalemiin ihmetteleen mestoi missä se yks fakiiri (eli Jesse) pyöri pari tuhatta vuotta sitten. Öljymäki tais olla ainoo mitä ei käyty kattomassa, se kun oli vanhan kaupungin muurien ulkopuolella. Villii hommaa kaiken kaikkiaan, japanilaiset turistit kanto puuristiä edestakasin Via Dolorosaa, immeiset halaili itkien jotain kiveä, minkä päällä Jesse kuulemma heräs henkiin ja kaikki oli muutenkin niin saatanan hengellistä kun samaan aikaan siinä vieressä  katukauppiaat huijaa turisteilta kaiken minkä irti saavat. Mut kiva tuokin oli nähdä kun kerta mahollisuus oli. Kovin homma oli kait kuitenkin meidän tunneliretki, eli kilsan mittanen tunneli, joka oli kaivettu 4000 vuotta sitten kun piti saada vettä kaupunkiin turvallisesti muurien ulkopuolelta. Hauska patikointi, ahdas valaisematon tunneli mis oli vettä polviin asti :)
Itse keikka taas oli Barby clubilla Tel Avivissa perjantaina, tupa oli täys ja orkka liekeissä. Midasta keulilla ja 850:set stereoina, ei ahistanu itteekään. Lauantai menikin sit ihan lepäillessä ja toipuessa päätösjuhlista ja kyyti kentälle lähti la-su yönä kahdelta. Ei oo muuten ikinä ollu maasta poistuminen noin vaikeeta, puoltoista tuntia meni turvatarkastuksissa ja haastatteluissa ennen ku päästiin edes checkaamaan itteemme lennolle. Mut sit taas toisaalta se varsinainen turvatarkastu ennen koneeseen menoa oli täys vitsi. Oli kuulemma ihan ok viedä 1,5 litran vissypullo mukana eikä sitä vyötäkään tarvinnu riisua. Mystistä.
Eilen kahden maissa laskeuduttiin Helsinkiin ja kotonakin olin jo kolmen maissa.


Seuraava komennus olis goottien akkarirundi, tällä viikolla eksoottiset Ähtäri ja Nivala.


Palaillaan
Viltsu