Nelostie

Männä viikonlopun keikathan oli molemmat saman tien varressa, tosin Juksua lukuunottamatta mentiin vaan yhteen suuntaan. Kaikilla kun oli noita Finskin pisteitä sen verta paljon täysin jouten et lennettiin himaan kaik niillä pisteillä. Ja tota nelostietä kun suhattiin niin Oulua lähestyessä piti vielä pitää yks rööki/kusitauko Uljuan tekojärven kupeessa, siinä mis on se Vattenfallin betonipyydys tien reunalla. Monta kertaa ajanu siitä ohi ja ihmetelly et mikä on, nyt tuli varmuus. Näin se matkailu avartaa :)
Lauantaina Pub Katse Jyväskylässä, mulle siis uus tuttavuus. Ei kai siinä kummempaa, paitsi et jos oletusarvoisesti on tarkotus ajella monitorit keulasta niin olis aika nastaa jos kalusto olis semmonen et sillä sen mukisematta tekee. En mä paljoo vaadi, mut ne vähät on sit sitäkin tärkeempiä. Eli niit kompuroita mä tarviin oikeesti ja säädettävä alapään leikkuri on must kun lauteilla on kolme akustista kitaraa. No mutta toisaalta hengis ollaan ja seppä kuitenkin toi mulle uuden yläkerran PA:han vasemmalle puolelle kun se alkuperänen oli menny mykäks. Oli kuulemma edellisenä iltana  viel toiminu :) eli yön aikana näinollen siis hajonnu ittekseen.
Seuraavana aamuna ennen puolta päivää roudaamaan ja nokka kohti Oulua ja nelivitosta, siel on aina mukava käydä. Ja helvetin hyvä oli pastakin keikan jälkeen, veto kun oli jo ysiltä illalla eli auto oli pakattu hyvissä ajoin ennen ku kokilta loppu työvuoro :)
Meidän vedon jälkeen alko vielä jamit siellä Nelivitosen alakerrassa, missä ainakin Pasi kävi tempasemassa biisin jos toisenkin. Mukava ilta ja tosiaan kun itse kullakin oli ne lennot seuraavalle päivälle niin sai nukkuakkin pitkään.
Maanantaina sit Oulun kentällä ostin päivän lehdet ja kahvikupin ääressä niitä lueskellessa osu silmään tommonen artikkeli, taitaa muuten olla ainoo mitä siitä retkestä on kotimaisessa lehdistössä kirjotettu. Ja aika yliampuvaa toi luotisade, okei on se myyvempi otsikko noin mut joku tolkku. Siel joku hanu yritti aseen kanssa turavatarkastuksesta läpi ja poliisit laitto miehen kylmäks. Se mitä me nähtiin oli alkuun se kun koko kenttä veti maihin ja osa juoksi ulos ja siitä hetken kuluttua poliisit ja lekurit vei sen hahmon paareilla pois.


Ei tällä erää taaskaan muuta
Palaillaan
Viltsu

Uusia tuulia

Kyllä sitä näköjään kotimaassakin tulee vielä uusia paikkoja vastaan. Tänään siis vuorossa Pub Katse Jyväskylässä, mulle uus tuttavuus täysin. Huomenna perinteinen Oulun 45 eli paluu perusasioiden äärelle, mutta sielläkin ekaa kertaa keulassa. Tai no teen mä myös monitorit eli ei se nyt ihan täysin uus kokemus oo :)


Moro
Viltsu

Ähtäri - Nivala

Maakuntamatkailu kotosuomessa ei pettäny taaskaan. Kova meininki siis. Ähtärissä paikalliset yritti vähän kontaktiakin ottaa, mut yllättävän helposti saatiin Juksun kanssa kaverit hiljasiks :)
Itse keikat meni hyvin ja mukavaa oli, vielä kun olis ollu ryhmää enämpi. Ei sillä et ois vituttanu, mut ainahan se on kivempi, niin itelle kun järjestävälle organisaatiolle, kun tupa on oikeesti täys.
Ja tää rundihan mennään nyt akustisesti eli tuota työvooimaakaan ei mun ja Juksun lisäks oo muita orkan lisäks. Eli orkka roudaa ja kuten kuvasta näkyy niin keisitkin on sen mukaset.
Tällä viikolla Jyskylä ja Oulu, tulkaahan morjestaan.


Palaillaan
Viltsu

Ähtäri tuo Suomen Ähtäri

Vapaa viikko helahti puhtaasti oleilun merkeissä, mitä nyt keskiviikkona Monster Magnet käväs Nosturissa esiintymässä. Pari frendiä orkalla töissä niin pitihän niitä käydä morjestaan ja samalla käydä kattoon keikka. Morjestettiin ihan aamuun asti eli mukavaa oli.
Nyt autossa suuntana Ähtäri ja siellä B52 niminen juottola.


Moro
Viltsu

Luvattu maa

Israeliin saavuttiin aamutuimaan viime keskiviikkona ja itse kukin oli sen verta huonosti saanu unta lennolla et se päivä meni aika pitkälti nukkuessa. Toisaalta hyvä niin koska torstaina aamu ysiltä oli lähtö Jerusalemiin ihmetteleen mestoi missä se yks fakiiri (eli Jesse) pyöri pari tuhatta vuotta sitten. Öljymäki tais olla ainoo mitä ei käyty kattomassa, se kun oli vanhan kaupungin muurien ulkopuolella. Villii hommaa kaiken kaikkiaan, japanilaiset turistit kanto puuristiä edestakasin Via Dolorosaa, immeiset halaili itkien jotain kiveä, minkä päällä Jesse kuulemma heräs henkiin ja kaikki oli muutenkin niin saatanan hengellistä kun samaan aikaan siinä vieressä  katukauppiaat huijaa turisteilta kaiken minkä irti saavat. Mut kiva tuokin oli nähdä kun kerta mahollisuus oli. Kovin homma oli kait kuitenkin meidän tunneliretki, eli kilsan mittanen tunneli, joka oli kaivettu 4000 vuotta sitten kun piti saada vettä kaupunkiin turvallisesti muurien ulkopuolelta. Hauska patikointi, ahdas valaisematon tunneli mis oli vettä polviin asti :)
Itse keikka taas oli Barby clubilla Tel Avivissa perjantaina, tupa oli täys ja orkka liekeissä. Midasta keulilla ja 850:set stereoina, ei ahistanu itteekään. Lauantai menikin sit ihan lepäillessä ja toipuessa päätösjuhlista ja kyyti kentälle lähti la-su yönä kahdelta. Ei oo muuten ikinä ollu maasta poistuminen noin vaikeeta, puoltoista tuntia meni turvatarkastuksissa ja haastatteluissa ennen ku päästiin edes checkaamaan itteemme lennolle. Mut sit taas toisaalta se varsinainen turvatarkastu ennen koneeseen menoa oli täys vitsi. Oli kuulemma ihan ok viedä 1,5 litran vissypullo mukana eikä sitä vyötäkään tarvinnu riisua. Mystistä.
Eilen kahden maissa laskeuduttiin Helsinkiin ja kotonakin olin jo kolmen maissa.


Seuraava komennus olis goottien akkarirundi, tällä viikolla eksoottiset Ähtäri ja Nivala.


Palaillaan
Viltsu

Afrikka sarvikuonojen maa

Keikat tuollakin mantereella on jo nyt takanapäin ja siirrytty noin 6500 kilsaa pohjoisemmaks lämpimämpään ilmastoon Israeliin, mutta nyt hetki ajassa taaksepäin.


Saavuttiin Johannesburgiin viime viikon tiistaina aamukympin maissa ja parin tunnin hotellilevon jälkeen paikalliset vei meidät viereisen kasinon yhteydessä sijaitsevaan Tribes ravintolaan syömään. Suurin osa kokeili paikallisia erikoisuuksia. Omalle lautaselle eksy alkuruoan muodossa Boereworss ja pääruoaksi game platter. Toi boereworss on paikallinen todella lihaisa makkara, joka tulee valmistaa grillaamalla ja siihen kyytipojaksi meelie pap eli jonkunlainen maissipuuro ja peri-peri kastike. Mahtavaa.
Pääruoan game platter sisälsi strutsia, impalaa, pahkasikaa ja kudua, kustakin eläimestä yhden filepihvin ja siinä kaverina uuniperuna. (kuvassa noi lihat vasemmalta oikealle strutsi, impala, pahkasika ja kudu)  Aivan mahtavaa. Ruoka huuhdeltiin alas paikallisella punkulla ja oluella. Ryhmä äänesti lähes yksimielisesti impalan maailman parhaimman makuiseksi eläimeksi.
Mukava vapaapäivä kaiken kaikkiaan.


Eka keikka olikin sit rantsussa Durban nimisessä kaupungissa, johon piti lähteä jo aamukuudelta, matkaa kun oli 600 kilsaa. Durbanissa ei kerinny näkee mertakaan kun auton ikkunasta, sen verta kiireinen aikataulu. Ja seuraavana aamuna takas se sama 600 kilsaa, loput mantereen keikat kun oli Johannesburgissa. Matkalla pysähdyttiin huoltikselle hakeen kahvia ja evästä, kuivalihahyllyn edessä ihmetellessä paika pomo tuli kertoo et jos hyvää lihaa halutaan niin sitä kannattaa käydä hakemassa naapurista, missä oli teurastamon oma kuivalihamyymälä. No Ekin ja Skidin kanssa seottiin aivan täysin niiden kaikkien eri makuisten kuivalihojen keskellä jopa siinä määrin ettei kukaan tajunnu ottaa ees kuvaa niistä. Matkaan tarttu, kudua, strutsia, impalaa ja nautaa chilillä, mausteilla ja perinteisellä suolalla. Loppumatkalla selvis et toi kuivalihajuttu on Etelä-Afrikassa oikeesti iso juttu. Meitsi arvostaa.


Kaikki Johannesburgin keikat meni lepposasti lukuunottamatta ekan illan ekan biisin aikana tapahtunutta PA:n osittaista hajoamista. Pillit sano sopparin irti, mut talon jäbällä oli homma hallussa ja korvaavat oli molemmilla puolilla paikoillaan jo kolmannen biisin alussa. Iso kiitos. Sama jäbä muuten toimitti vehkeet noille kaikille kolmelle keikalle eli äänenpaineharjoituksen tarve väheni päivä päivältä lähes olemattomiin :)


Männä sunnuntaina paikalliset järkkäs meille grillibileet paikalliseen tyyliin eli tapahtuman nimi oli Braai ja siellä grillattiin yllätys yllätys lihaa. Tarjolla oli muun muassa maailman isoimpia naudanlihapihvejä. Ne pihvit oli valehtelematta n. 40cm halkaisijaltaan.


Tänä maanantaina eli viimesenä kokonaisena Afrikan päivänä käytiin leijonapuistossa. Tymäkkä mesta. Siellä pääs muun muassa silittelemään kahta seitsemän kuukautista leijonanpentua. Sen jälkeen hypättiin autoon ja mentiin kruisailemaan leijonien, villikoirien, strutsien, sarvikuonojen ja noin 15:n muun eläinlajin joukkoon. Suosittelen lämpimästi jos sinne päin maailmaa vie retket.


Tiistaina kentälle ja Istanbulin kautta Tel Aviviin, mistä siis kirjoittelen nyt. Mutta Israel käsitellään sit erikseen.
Meitsi lähtee meinaan ny syömään.


Heippa
Viltsu