sunnuntaina, marraskuuta 30, 2008

Old Texas

Jumalauta mikä yleisö tuolla oli. Koko baari täys ja kaikki joka puolella joras kädet pystyssä ja laulo mukana koko puoltoista tuntisen. Hyvä meininki. No virvelin kalvo tosin halkes setin vikassa biisissä, mikä mentiinkin sit loppuun tomikompilla. Encoreihin kerkisin vaihtaa varavirvelin tilalle, mut vikassa encoressa taas kitarakamat kuoli. Mikko sano tutkivansa kuolinsyyn tässä viikon aikana ennen itsepäisyysaattoa. Mielenkiinnolla odotamme lääkärinlausuntoa. No toisaalta noi on vaan vehkeitä ja kaikki mikä voi hajota myöskin hajoaa jossain vaiheessa.

Keikan jälkeen pikainen purku noin kolmensadan desibelin metelissä keskellä diskoa. Aivan parhautta. Ei mulla oikeestaan ikinä vingu korvat keikan jälkeen vaikka olis äänekkäämpikin orkka kyseessä, mut lähes järjestäin noiden extremepurkujen (meteliä, ahdasta, pimeetä, känniurpoja) jäljiltä piippaa seuraavana yönä. Nyt sais joku instanssi kääntää katseensa pikkuhiljaa äänihenkilöiden suunnasta noiden tusinadeejiiden ammattikuntaa kohtaan. Tai ei välttämättä kääntää vaan ennemminkin laajentaa katsantokantaansa. Oon tästä aiemminkin kirjoitellu, mutta tässä taas lisää näkökohtia ja vanhojen toisintoa.
Tämä että nykyisellään kiinnitetään paljon huomiota äänenpaineisiin ja laatuun on oikeasti hyvä ja kannatettava asia. Mutta sitä tarkastelua kun ei pitäis rajoittaa konserttitoimintaan ja yleisötapahtumiin, missä molemmissa edellä mainituissa on yleensä kuitenkin ammattitaitoiset äänimiehet töissä jo ja sitä myöden myös äänenpainevahdissa, jottei homma lähtis käsistä. Ja tosiasiahan on, halus tai ei, se että mitä äänekkäämpi yleisö niin sitä lujempaa pitää bändi tuutata jos haluaa et jengi kuulee. Muuten tulee sanomista. Normaalissa klubissa on helposti pohjameteli päälle 90 (hidas A) ilman että on ykskään äänentoistolaite edes virroissa. Toinen asia on se et kuinka paljon aikaa ihmiset viettää keskimäärin konsertissa esim. kuukaustasolla. Uskaltaisin väittää et huomattavasti vähemmän kuin diskossa, liikenteen melussa, baarissa jne. jne. Ja sit kun sillä äänenlaadullakin on vaikutuksensa, eilenkin se DJ lato tulee sen verta ripeellä soundilla et ei se hiljaakaan ois ollu miellyttävää. Soundi painaa ja maksaa. Niin ja sit jos on vielä tolkkua päässä niin aina parempi ;) Niin ja sit tätäkin oon ihmetelly et kuin lujaa noi teinit huudattaa iPodeja ja muita MP3-soittimia. Metrossa, bussissa ja ratikassa kun sattuu istumaan parin penkkirivin päästä jostain musiikin suurkuluttajasta niin mulla on ittellä iPodi päässä ja silti kuulen se toisen kaverin biisien sanat. Ei kauheen terveellistä. Ostaisivat parempia kuulokkeita. Esim. noi UE:n vitoset mitkä mulla on maksaa nykyisellään alta 200 euroa. Ei kauheen iso investointi omaan kuuloon, siis tietysti vaan siinä tapauksessa et haluaa kuunnella musaa omalta soittimelta. Kun on eristävät ja hyväsoundiset luurit niin ei tarvii laittaa niin lujalle. Tosin harva tajuaa tuotakaan. Muistan kerrankin erään kosketintaiteilijan kun rupesin sitä opettamaan korvamonitorikuunteluun niin ekan keikan jälkeen tulee kysymys: "Eikös näissä korvamonitoreissa oo semmonen juttu et ei tarvii olla niin lujalla kaikki ja vielä kuulee mis mennään" vastasin et: "Joo näin on", no taiteilija jatkaa et: "No kun mulla vinkuu korvat nyt. Vissiin kai sen takia kun oli niin hyvä soundi ja fiilis et laitoin täysille". No voihan sen noinkin tehä :)

Ei kait siinä. Eilen saatiin auto pakattua kolmeen mennessä yöllä ja bussi oli kisiksellä parkissa vartin yli viis aamulla ja kotona maate kuudelta, ihan alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Nyt jos lähtis kylillä käymään.

Moro
Viltsu

lauantaina, marraskuuta 29, 2008

Apukäsi

Ennakkotiedoista poiketen yks apukäsi oli odottamassa kun tultiin.



Et semmosta
Viltsu

Matkalla Kaarinaan

Eilen oli vuorossa Tikkurilan Calypso, mikä oli mulle ja suurimmalle osasta bändiä uus tuttavuus. Erikoinen tunnelma, ennen keikkaa kun pyörähdin siellä salin puolella niin tunnelma oli kun Raahen Ramoksessa tai Blues Moonissa paitsi että oli vähemmän tuttuja. Ihan äkkisältään ei uskois et 20 kilsaa stadin keskustasta löytyy tollasia mestoja. Mutta sit taas toisaalta jengi näytti viihtyvän, soittoaikaa ei yritetty vedättää myöhäsemmäks, kuin mitä päivällä oli sovittu ja apukantoa oli neljä molempiin suuntiin ja järkkäreitä oli ainakin lavalla yks ja monitorilandiassa toinen koko keikan eli rauhassa sai olla, niin minä kuin popkin. Ei valittamista. Sitä sähköäkin löyty lisää keittiön puolelta jahka laittoivat uunin pois päältä. Siis lavalla oli yks 16A voimavirta ja keittiöstä löyty viel 32A voimavirta. Toivat vielä kaapelinkin siihen ettei tarvinnu omaa vetää kun 5 metriä lavalta.
Keikka pois alta, pikainen purku ja kotio maate. Olin himassa jo puol kolme yöllä. Ei paha kun keikkakin alko vasta puolilta öin.
Kahden maissa tänään päivällä mentiin hakemaan romuja pois ja sen verta ripeetä oli apukanto et noin kolme varttia myöhemmin meni bussin perä kiinni vaikka olikin porrasroudaus ja yks laatikko oli vielä semmonen et ei mahtunu ovesta ulos kun kyljellään. Mahtavuutta ja iso kiitos.

Nyt ollaan matkalla kohti Kaarinaa ja Old Texas-baaria. Kuus vuotta sitten muistaakseni viimeks ollu tuolla, ei oo ollu ikävä.Täällä muuten ilmotettiin oikeen etukäteen et ei apukantoa kun ei kuulemma tarvii kun matkaa ovelta lavalle ei oo kun kymmenen metriä, entäs ne kynnykset ja shikaanit sitten ;) No tehdään ite sit.
Ja yötä myöden kotia, ei kauheesti toi Kaarinan yö kiehdo ;) Tähtäin on et aamukuus jos olis kotona.

No mutta paskaaks tässä enempää tällä erää.
Moro
Viltsu

keskiviikkona, marraskuuta 26, 2008

Tervetuloa Kaustisille

Se Vuokatin keikka mentiin jopa aikataulusta edessä vaikka sitä vaihtoaikaa ei siellä ole kun se vartti bändien välissä ja varmuudeks vaihtui kiippareita lukuunottamatta koko backline. No toisaalta kaikki paitsi rummut oli pyörillään siinä lavalla jo soundcheckin jäljiltä ja vedon jälkeenhän vaan rullattiin kalusto alas eli eihän siinä nyt kauaa menny. Mamban ja Menkkareiden välissä siis vedeltiin.
Lauantaina vuorossa Kaustinen ja Viihderavintola Konsta, bussin kanssa lähdössä vähän ongelmia eli päästiin Vuokatista eteenpäin reilu tunti myöhässä, tosin perillä ei oltu enää kun 15 minuuttia myöhässä. Ovat uusineet Konstassa lavan sitten viime käynnin. Edellisellä kerralla kun olin niin seinät oli jo valmiit uudessa lavassa, mutta eivät sitä vanhaa ulkoseinää viel olleet puhkasseet. Niin ja tossa vieressä sit ohjeet kuin käyttäydytään. On se vaan jotenkin helevetin mukava aina mennä johonkin konsertoimaan ja saada eteensä tollasia lappuja. No tää on melko pohjanmaalainen juttu noin yleisestikin, esim. se Evijärven NS-talon ohjeistus on jotain todella karua. Siitä vaan ei oo kuvaa olemassa ainakaan mulla. Toinen mitä on ihmetelty pohjanmaalla on noi uudet lavat. Jokainen baari rakentaa/on rakentanut ittelleen lavan ja varmuuden vuoks aina isomman kun edellinen rakentaja, joka on omansa saanu valmiiks. Mutta onko kukaan näistä lavanrakentajista ikinä kysyny yhdeltäkään teknikolta ennen pyydyksen valmistumista yhtään mitään. Kaikki noi lavat siellä suunnassa on meinaan periaatteessa hyviä, paitsi että ihan päin persettä menty jossain kohdassa. Jokainen noista on meinaan lähes poikkeuksetta ontto ja seinät sekä katto ympärillä on pelkkää betonia, monissa paikoissa vielä hätäuloskäytävä kulkee lavan läpi. Sitten taas kuitenkin yleensä löytyy 50mm putkia kiinteinä, mihin saa lamppuja ja taustarätin roikkumaan.
No se on kait se pohjanmaalainen uho tossakin hommassa. Kyllähän minä nyt yhden lavan teen ja varmasti isomman kun naapuri. No mutta toisaalta on se nyt kuitenkin loppupeleissä hyvä että noi lavat suurenee ja roudaukset helpottuu, jotta on helpompi ihmisen tehdä rokkishowta. Muutoksiahan noihin voi kuitenkin aina tehdä myös jälkikäteen.

Sunnuntaina oli vuorossa Seinäjoen Duuni kyseisen ravintelin 7-vuotis synttäreiden merkeissä. Neljä jamppaa oli roudaamassa sisäänpäin ja kyllähän se
homma toimii kun on tarpeeksi käsiä ja lihasvoimaa. Ulospäin mennessä olikin sit vähän hankaluuksia kun se kaveri, joka edellisenä iltana vanno tulevansa kympiltä avaamaan ovet ja olevansa itse yksi niistä neljästä apukantajasta, olikin sit päättäny nukkua. Ei myöskään vastannu puhelimeen tää kaveri ja yks niistä jäljellejääneistäkin apukäsistä puuttui myös. Eli lopputuloksena päästiin tunnin myöhässä sisään ja kaks kaveria neljästä puuttu. Mutta jumalauta miten kovia jätkiä nää kaks jäljelle jäänyttä oli. Iso kiitos heille. Lähtö ei siis ollu kun kolme varttia myöhässä.

Eilen kävästiin Giten kanssa Tallinnassa ja tänään oli tarkotus vaihtaa talvirenkaat alle, mutta taidan odottaa että tää ensilumi sulaa ennen kun lähtee tekemään moista projektia. Voipi olla liukasta kun Keravalle lähtee ajeleen.

Loppuun vielä takahuoneen vessan seinässä olleet ohjeet kuin tiskillä käyttäydytään.


Moro
Viltsu

perjantaina, marraskuuta 21, 2008

Aika kuluu kuin siivillä

Niin se vaan perkele on ettei olevinaan kerkiä kirjuutella kun koko ajan ois muka jotain parempaa tekemistä. No toisaalta jos juttu olis tasokkaampaa tälleen pidempien taukojen kanssa. Tuskinpa vaan sittenkään ;)

Tavastioitten jälkeen ollaan keritty käymään Porissa, Hämeenlinnassa ja Himoksella. Ei apukantoa 2008 jatkuu.

Bar Kino Porissa oli remontoinu edellisen vierailun jälkeen, nythän se lava on jo ihan oikean lavan korkuinen, takahuone on tosin edelleen saman kokoinen, mutta nyt oli ilmestyny hyllyt seinille eli tilaa oli olevinaan enemmän kun kaikki ylimääräinen romu oli pois lattioilta.
Perjantaina Hämeenlinna ja Sirkus, mikään ei ollu muuttunu edellisestä käynnistä. Ei apukantoa, ja ainoa keino poistua rakennuksesta on roudata yöllä vehkeet kyytiin ihan omalla porukalla. No mutta tuttuja kerkis näkee välissä eli ihan oolrait.
Lauantaina Himosareena jälleen kerran ja on se perkele vaan nopeeta niin pystytys kun purkukin kun on lavalla tilaa eikä tarvii työnnellä laatikoita kilometritolkulla kun bussin rampin saa käytännössä suoraan lavalle. Veto alko puolilta öin ja puol kolme oli auto pakattu. Siitä suoraan mökkiin, missä makkaraenkeli oli taikonu yöeväät. Mahtavaa.

Sunnuntaina kun kotiutu niin himassa kerkis käydä vaan hakemassa auton kun oli suunnattava Martinus saliin monitorihommiin. Vantaan viihdeorkesteri solisteinaan Katri-Helena, Tomi Metsäketo ja Arja Koriseva. Joulukonsertti, tosin vasta maanantaina. Sunnuntai oli rakennuspäivä meillä eli talon tekniikalla ja Ylellä, joka taltioi homman. Tulee ulos joulupäivänä. Maanantai siis meni noissa merkeissä.
Tiistai olikin vapaapäivä kun oli laitefirmalla ja amerikan managementilla ollu toteutuksesta eri päivämäärät. Black Label Society siis aloittaa huomenna euroopan rundinsa Suomesta ja mun oli tarkoitus viedä niille monitoripää kiertuetreeneihin tiistaina. Paitsi että ne treenit alko jo maanantaina ja joku muu kävi viemässä ne romut paikalle. No eipä tuo vapaapäivä huonoo tehny.
Keskiviikkona olikin aika suunnata jälleen laivalle tällä kertaa tosin pelkästään orkesterin mukana ja vetojakaan ei ollu kun yks menomatkalla ja sekin jo puo kasi illalla vaikka kaks päivää siellä laivassa tuli vietettyä. Käytiin siis oikein ulkomailla, Tukholmassa saakka. Ruotsin puolella tosin en käyny kun päivällä pikaisesti sushibaarissa ja äkkiä evään jälkeen takas omaan yösimulaattoriin vielä pariks tunniks kyljelleen. Aika iisisti meni muutenkin se paluupäivä, lähinnä makoilin omassa kabiinissa ja kattelin telkkaria. Sain kyllä goottien uuden raiderin päivitettyä. Tuli aika pitkä sepustus, mutta kun ei oikeesti aina ja joka kerta jaksa selvittää erikseen et miksi tarvii joitakin tiettyjä juttuja kun kaikille ei riitä se että se raiderissa vaaditaan vaan pitää vielä oikeesti vääntää joka kerta erikseen rautalangasta et miksi.

Tänään aamulla kun pääsin laivasta ulos niin saikin suorilta lähteä suunnistamaan lentokentälle, mistä lähti lento kohti Kajaania puol yhden aikaan ja nyt istutaankin jo saunanraikkaana soundchecki tehtynä omassa mökissä. Vetoonkin olis vielä vajaa pari tuntia aikaa. Heti Mamban jälkeen täräytetään :)

Mutta jatkellaan taas kun on lisää asiaa.
Moro
Viltsu

maanantaina, marraskuuta 17, 2008

sunnuntaina, marraskuuta 09, 2008

Tavastiaa

Perjantai ja lauantai meni molemmat päivät leppoisasti Tavastialla. Mikäs siellä on vedellessä kun on kalusto ja henkilökunta kohdillaan. Lavapäähän vein omat kulmat ja prosessoinnin eli kompurat, gatet ja efektit sekä graafiset omille kulmille, talon tiskillä kuitenkin.
Perjantaina puuhailtiin checki jo hyvissä ajoin pois jaloista että kerkisin jäähalliin ihmettelemään heviä. Bodomien setin katoin kokonaan, muita en sit kauheemmin vakoillukkaan koska mun mielestä oli mielekkäämpää istua Bodomien bussissa höpöttämässä mukavia frendien kanssa. Pietsuakaan kun ei oo nähny aikoihin. Sain vielä autokyydinkin takasin Tavastialle. Mahtavuutta.
Molemmat omat keikat siis kumpanakin päivänä oli hyviä vetoja ja varsinkin se lauantai oli todella kova. Mitä nyt pientä harmia aiheutti basarinkalvo joka sanoi sopparin irti kesken keikan. No ei
muuta kun roudista jokunen metri kalvon tilalle ja päästiin setti kunnialla loppuun. Olis mulla ollu varakalvokin siihen laittaa, mut se ois ottanu vähän liikaa aikaa, joten päätettiin mennä teippivirityksellä.


Ton näkönen siitä tuli. Kyllä sillä loppusetin pärjäs. Niin ja päivällä arvioin ennakkoon et bussi olis pakattu puol kolme. Tasan puol kolme meni peräluukku kiinni.

Siinä päivällä kerkis käydä vielä Giten, pikkuveljen ja pikkuveljen vaimon kanssa syömässäkin. Käytiin Tamarin nimisessä thaikkulassa, mitä oon aiemmin vuolaasti kehunu. Eerikin ja Fredan kulmassa siinä missä Banana Leaf oli aiemmin. Nyt ei ollu enää sama meininki kun keväällä.
Hyvää oli kyllä edelleen, mutta potku puuttu. Se tulinen Tom Yum Goong ei ollu chiliä nähnykkään eikä kyllä kenenkään muidenkaan annokset. Keväällä oli todellakin vielä aivan eri meininki, sen keiton kun alotti niin heti lähdöstä oli hiki. Oisko kokeilla menny hermot kun kolme tuhatta turakaista alottaa tilauksen sanoilla: "ei kai toi oo kauheen tulista". Naapuripöydässä yks nainen alotti oman tilauksensa meinaan noilla sanoilla. Menkööt pizzalle jos ei kelpaa. No oli siellä turboa pöydissä et sai ite terästää annoksen.

Hei taas
Viltsu

torstaina, marraskuuta 06, 2008

Hotelli Lohja

On meinaan fasiliteetit kohdillaan. Tämmönen ylläri oli pöydällä odottamassa kun käveli huoneeseen sisälle.



Ei kyllä ole ainoa lajissaan. Terttu oli kans bongannu moisen aikanaan joistain muualta.

Moro
Viltsu

Uutta kuvaa ja tuplakeikkoja

Edellisen kirjoituksen aikaanhan olin taas rakkauden laivalla M.S. Gabriellalla AV-teknikkona yhden Tukholman reissun verran kun koko Viikkarin AV-ryhmä oli jossain koulutuksessa ja moisen takia kun ei noita risteilyitä voi peruuttaa niin tuuraajiahan siinä tarvitaan. Leppoisaa hommaa jälleen kerran, olivat viime käynnin jälkeen uusineet kopinkin ja isompi mikseri oli kans tullu. Ilmaistointilaitekin oli nurkassa hurisemassa. Edellisessä kopissahan oli ihan helvetin ahdas ja kuuma. Nyt oli tilaa ja lämpötila oli se minkä itse napista asetti. Mukavaa.

Laivalta kun pääs kotio niin orkanbändin kanssa oli tuplapäivä, tai bändillä oli triplapäivä tekniikan kanssa ei keritty kun kaks. Aamusta siis Lohjalle pystyttämään oma setti Loheen ja siitä suorilta välttämättömien backline roippeitten kanssa Saloon, missä keikka talon vehkeillä. Ja suorilta sen Salon keikan jälkeen Lohjalle, pikaroudaus, vartin hengähdystauko ja ei muuta kun rokki soimaan. Yllättävän kivuttomasti meni kaikkinensa koko päivä vaikka pituutta tulikin.

Lauantaina olikin vuorossa se K-tiimi show mistä itse kukin on varmaan lehdistäkin lukenu. Meidän veto oli jo ysiltä eli koko ryhmä oli pihalla rakennuksesta hyvissä ajoin ennen kun alko tapahtumaan. No tässä nyt on ollu kaikenlaista :)

Sunnuntain oli vuorossa PA-toimitus Disturbed nimiselle orkalla eli vietiin Peten kanssa jäähalliin Nexosetti Q1 sivufilleillä ja lavalle vietiin vielä C4 sidefillit. Pelkkää vahtimista ilta, ei paha. Orkan piti encoreihin asti keritä setissä ennen kun tuli mulle eka tuttu biisi. Onko tulossa vanhaksi vai eikö enää vaan kiinnosta kun kaikki uudet bändit on täysin tuntemattomia, mutta 80-90 lukujen musa on hallussa. Vai tuleeko uutta musaa vaan niin pirusti että menee suurin osa ohi. Mene ja tiedä.

Maanantaina olikin synttärijuhlat ja tuttuja pilvin pimein, hyvät bileet.

Tiistaina suuntasin Corollan kohti Lappeenrantaa, missä tänään jatkettiin tän oikeen käden värittämistä, kauheesti ei oo enää vapaata tilaa jäljellä eli pitää siirtyä muihin ruumiinosiin. Ei kait siinä.

Viikonloppuna olis edessä kaks päivää Tavastialla ja perjantaina olis vielä tarkoitus keritä soundcheckin ja keikan välissä pyörähtämään jäähallillakin jos ainakin osan Bodomien ja Machine Headin seteistä kerkeis kattoon ennen omia töitä.

Moro taas
Viltsu