Viime perjantaina oli sit vuorossa Kiruna Ruotsin lapissa Kiruna Festivalien merkeissä.Ennen lähtöä sinne kaikki, mukaanlukien tuntemani ruotsalaiset, varoitteli et siellä on sit hyttysiä huomattavasti enemmän kun Suomen lapissa. En nähny yhtään. Helsingin ydinkeskustassakin on enemmän itikoita.
Mut enihau, kisat oli semmoset lepposat kyläjuhlat ja mukavaa oli. Parilla pikku muutoksella toi olis ihan ykkösfestivaali, mut tommosenaankin mielellään lähtee uudestaan käymään jos vaan kutsu tulee. Ja mikä parasta, näin yhtä portugalilaista frendiäkin taas pitkästä aikaa.
Ja tonnehan ei lennä kun kaks leijaa päivässä eli aika hyvissä ajoin oltiin tonteilla niin kerittiin käymään Kirunan kaivoksella tutustumiskäynnillä. Kertaakaan sen kahden ja puolen tunnin aikana ei käyny mielessä et loppuispa jo. Oli erittäin mielenkiintoinen retki ja saatiin ottaa tuliaisiakin eli niitä pellettejä, mitä tuo kaivos tuottaa, ja itse käsittelemätöntä rautamalmia. Vielä kun keksis mitä niillä tekee :)
Ja tuosta samasta syystä mistä oltiin ajoissa perillä ni oltiinkin sit taas kitarateknikon kanssa kauheella kiireellä tulos pois. Eli kun niitä leijoja sinne ja takas ei mee kun kaks päivässä ja nekin molemmat operoi Tukholmasta ja Tukholmaan niin ajoissa seuraavana päivänä Suomessa oleminen on mahdotonta ilman yksityiskonetta tai muutaman tunnin automatkaa Tornioon. Tästä johtuen mulla ja Antilla oli aikamoinen hoppu Lento-Vantaalta Hankoon missä täräytettiin lauantaina Veljesten kanssa siis show.
Mutta jälleen kerran pois päästiin hengissä ja paluumatkan varrelle osu vielä rintamamuseo, mikä piti käydä katsastamassa.
Ei mulla ny muuta
Moro
Viltsu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti