Kiepin loppu

Loppuretkestä olikin sit sen verta hoppu tai vaihtoehtosesti netti ei toiminu kunnolla eli ei sitten tullu päiviteltyä tätäkään tuolta reissun päältä. Joten tehdään loppuyhteenveto sit näin kotoa käsin, tai ainakin niiltä osin mitä muistaa kunnolla.

Pariisissa kun oli se vapaapäivä niin päätettiin Artsin, Timon ja paitamyyjä Bradin kanssa lähteä Eiffelin torniin. Itse kun en vielä ollu itse tornissa kerenny vielä kertaakaan käymään. Ja huipulle astihan eli 304:n metriin asti se piti mennä kun kerta sinne lähettiin. Ja siellä tornin ravintolassa oli muuten seudun halvin kalja, mystistä.
Pariisin vedon jälkeen olikin sit jo kiire lähteä, kun ei sitä bussia voinu seisottaa klubin edessä kun maks. vartin. Eli purun jälkeen pikasuihku ja soitto kuskille et saa tulla. Sit kun bussi saatiin siihen mestoille nii kamat nopeesti kyytiin ja äkkiä karkuun kohti seuraava kohdetta. 

Seuraavana vuorossa Biebob, Vosselaarissa, Belgiassa. Perusmestoja, missä käy varmaan enemmän Suomalaisia bändejä kun Belgialaisia ainakin takahuoneen seinäkirjoitusten perusteella. Belgian jälkeen kävästiin vielä Hollannissa ennen Luxemburgin vetoa. Tälle orkalle muuten ensimmäinen veto ikinä kyseisessä minivaltiossa. Ja kyseinen keikkamesta muuten ansaitsee erikoismaininnan, oli meinaan fasiliteetit just eikä melkeen ja talon jäbillä homma hallussa. Lacusticcia stereoina sekä lauteilla ja PM5D:n RH-versiot molemmissa päädyissä. Checkin jälkeen kävin ottamassa taidevalokuvia venuen etupihalla. Siinä kun oli semmonen vanha jo käytöstä poistettu rautasulattamo. Meininki oli kun suoraan Mad Maxista.


Luxemburgin jälkeen loppukeikat olikin sit Brittein saarilla, yks Glasgowssa ja loput Englannin määperällä. Kaik vedot meni suht kivuttomasti, mitä nyt siellä Glasgown King Tut´s klubilla oli ainakin mulla melko paska meininki. Mua kun ei oikeesti kiinnosta onko Oasis ja Muse vetäny siellä joskus 90-luvulla jos ei talon jäbä halua olla yhteistyökykyinen.
Noissa kaikissa ns. legendaarisissa rokkiklubeissa tuolla maailmalla on meinaan vähintäänkin nihkee jos ei suorastaan paska meininki. Ne kun luottaa siihen et kyl te pärjäätte kun Radioheadkin oli tyytyväinen viistoista vuotta sitten. Mulla ei tuolla menny kun kaks tuntia ennen kun sain sähköä mun inear-räkille ja sillonkin ihmeteltiin et miks mä halusin sen just siihen kohtaan laittaa. Etupäässä kun ois kuulemma ollu tilaa sille.
No mutta siirrytään niihin positiivisiin puoliin eli Lontoossa, Mancesterissa ja Nottinghamissa oli kaikissa hyvä meininki.


Eilen iltapäivästä pääs kotia ja nyt olis muutama vapaapäivä ennen Venäjän komennusta. Tosin näillä vapailla pitäis käydä vastaanottamassa rahti ja viedä vähän vehkeitä huoltoon ennen retkeä.

Palaillaan taas
Viltsu