Sebastian on muuten ton sprintterin nimi.
Nonniin, reissuunhan siis lähdettiin viime viikon tiistaina Silja Symphonylla ja eka keikka Norjassa Storås-festivaaleilla vasta torstaina eli keskiviikko jäi pelkäksi ajopäiväksi. Oltiin Lokken Verk nimisellä paikkakunnalla hotellin pihassa keskiviikkona ilta kympiltä. Porukalla tempastiin siinä hotellin pihalla parit iltakaljat ja oltiin koko ryhmä unten mailla jo kait kahden aikoihin yöllä.
Sieltä Lokken Verkistä ei sinne festareille ollukkaan enää kuin 20 kilsaa. Kolmoslava oli ton ekan vetopäivän esiintymisareena ja luonnollisestikin talolta puuttui sekä monitoritiski että monitorihaara. Matkassa oli oma bulsa joten seuraavaksi tartti vaan taikoa se splitti. Miltään lavalta ei löytyny ylimääräistä joten kaverit kolvas mulle tarvittavan määrän Y-haaroja jotta saatiin homma hoitumaan. Todella iso kiitos moisesta jaksamisesta koko ääniryhmälle. Keikkakin oli onnistunut kaikin puolin.
Keikkapäivän majoitus oli hoidettu semmosessa tonttukylän näköisessä pihapiirissä ja ymmärtääkseni kaikki muutkin bändit asu siellä samassa majoituksessa, yöllä löydettiin meinaan semmonen grillikatos missä oli juhlat meneillään, jotain jenkkejä siellä oli ja yks Walesiläinen kaveri ja sit joku hyperaktiivinen Kolumbialainen jäbä, joka diggaili Suomea yli kaiken. Jopa raivostuttavuuteen asti siis. Niin ja olihan siellä pari Suomalaistakin orkkaa meidän lisäks, juhlat olivat siis tosi.
Perjantain keikka oli reilun parin sadan kilsan päässä Andalsnes nimisellä paikkakunnalla Raumarock niminen juhla vuonon rannalla.
Jumalauta mitä maisemia oli matkalla, puhumattakaan siitä lossimatkasta. Aivan parhautta. No niin, mutta kuiteskin tällä erää olivat lavapäähän hoitaneet Soundcraftin Vi6:sen. En ollu aiemmin nähny kun kuvia moisesta härvelistä, mutta päätin kuitenkin vetää sillä kun oli pari muuta orkkaa tuoneet vielä omat Profilensa lavapäähän näytille niin en kehdannu sitä 01:stä tuoda enää siihen vierelle ;)
Hyvin meni keikka sillä Craftillakin, ei siis ahistanu yhtn. Aika loogisen oloinen bulsa siis. Muutenkin oli kalusto aika kohillaan, Lacousticin kulmia, Alpha E sidefillit jne. jne. ja sain vielä talon IEMitkin käyttöön eli ei tarvinnu sitä omaa bulsaa avata edes nappeja varten. Niin joo täällä olikin päälavapaikka meille varattuna. Leppoisat kisat ja mukavia immeisiä, joitain Islantilaisia räppäreitäkin nähtiin hotellin aulassa illallisen jälkeen. Nukkumaan kuitenkin piti mennä jo ennen puolta yötä kun seuraavan aamun lähtö oli ajoitettu kasiksi, matkaa Ruotsin puolelle kun oli se karvan vajaa 600 kilsaa ja siitä reilu 500 vuoristossa.
Aamuinen ajomatka meni muuten leppoisasti, mitä nyt se sydänvikainen vähän oikutteli ylämäissä kun oli vääntö täysin kadoksissa, perille päästiin kuitenkin ihan aikataulussa.
Nyt oli esiintymisareenana Östersund nimisellä paikkakunnalla Storsjöyran-festareilla semmonen pieni noin 400 henkeä vetävä teltta ja jälleen oli käyttöä sille omalle monitoribulsalle kun ei talolla ollu lainkaan moista. BSS:n aktiivisplitti oli kuitenkin eli ei hätää eikä ylimääräistä säätöä.
Keikan jälkeen saatiinkin sit välittömästi hypätä autoon ja suunnata kohti Tukholmaa, matkaa taas se reilu 500 ja terminaalissa piti olla klo: 6.10 ja lautta lähti 7.10. Oltiin viiden maissa satamassa eli reilu tunti jäi odottelua ennen kun terminaali aukes. Alkuperäisen aikataulun mukaan oltais oltu kotosalla vasta maanantaiaamuna eli tehtiin tämmönen ratkaisu et jätetään yks hotelliyö välistä ja ajellaan Tukholmaan ja siitä päivälauttaan et ollaan illalla jo Suomessa. Kris Kristoffersson ois tosin soittanu tuolla Östersundissa samana iltana eli sen joutu missaamaan, mutta toisaalta oli kotona aiemmin.
Tai no aiemmin ja aiemmin, Helsinkiin kun päästiin niin yöhön se piti tempasta kun oli Ankkarockikin jo loppu ja kaikki hahmot sieltä yllättäin menossa baariin.
Kaiken kaikkiaan ihan mahti reissu ja mukavaa oli itseni lisäksi ymmärtääkseni myös muilla. Soronoo ja kohti uusia seikkailuja.
Moro
Viltsu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti