sunnuntaina, huhtikuuta 29, 2007

Bonusta rokkenrollista

Nää rokkihommat on nykyään niin vaarallisia hommia. Rokkiklubin lipunmyynnissä kun vilauttaa bonuskorttia niin ens kuussa saa Prismasta litran maitoa puoleen hintaan.

Eli Virgin Oil Co. eilen, ihmiset viihty ja bonuskortit vinku baaritiskillä. Mutta se se vasta hienoa olikin kun oli keikka ohi ja Koffrock yleisö halus keskustella.
Pikku vinkki ääliöt, mä olen oikeasti töissä ja mua kiinnostaa teidän jutut suurinpiirtein saman verran kun sua kvanttifysiikka sillä hetkellä. Ja mä en vie ketään takahuoneeseen vaan sen takia et ootte joskus asunu solistin naapurissa, olkaa vaan parhaita lapsuuden kavereita mut mä en teitä tunne ja mä en teitä mihinkään vie varsinkin kun mulla on vielä kuorma-autollinen äänivehkeitä leviteltynä pitkin lavaa. Mä en myöskään vie ketään sinne takahuoneeseen senkään takia et sun pitää päästä sinne kun sulla on tärkeetä asiaa rumpalille, mulle sitä asiaa ei voi kuitenkaan kertoa kun se on niin helvetin tärkeää. Ihan oikeesti pliis vie mut nyt ja tuu sit purkaan tai pura nopeesti ja vie sit. No totta kai mä sitten sut vien jos sä annat mulle luvan purkaa.
Noiden vehkeiden niputtaminen optimiolosuhteissa eli valoisassa ja hiljaisessa ympäristössäkin vie noin kolme varttia. Nostetaan vaikeusastetta ja laitetaan se DJ soittamaan Haddawayta eikä laiteta niitä työvaloja päälle niin sittenhän mulla vasta mukavaa onkin kun tullaan kertomaan et kuinka paska duuni mulla on, kokemuspohjaa kun löytyy jokaiselta näistä rokkihommista.
Kirkan näit kolme vuotta sitten livenä meinaan, yllätys yllätys niin minäkin.

Sitten on vielä tää porukka, joka kertoo et ei oikeestaan kuuntele bändiä ollenkaan mut silti sinne takahuoneeseen pitäis päästä, menkää himaanne kuuntelee jotain muuta. Miksi maksaa bändistä josta ei diggaa. Mä ite maksan vaan niistä bändeistä mistä mä oikeesti pidän, muut mä nään ilmaseks tai sit mä jään himaan.

Mutta tosiaan tää oman arvonsa tunteva etukortteja vinguttava rockyleisö on kuitenkin ihan parasta. Vastaan kun ei voi sanoa koska ne on maksanu lipustaan eli heillä on automaattisesti oikeus mennä takahuoneeseen juomaan pari ilmaista bisseä bändin kanssa ilman että ne tekniikan spedet pyörii jaloissa nehän jois niitä kaljoja, jotka on tarkoitettu vieraille. Vieraat siis on näitä jotka on itse itsensä kutsuneet. Niin joo ja nehän saa mennä sinne takahuoneeseen samalla oven avauksella kuin bändikin, bändihän on jo oman hommansa tehny niin nyt on aika tavata faneja.

Jonain päivänä mä vielä teen sen että täräytän johonkin suurempaan toimistokompleksiin sopivasti tiistaina vähän lounaan jälkeen vähintään kahden promillen kännissä kyseleen niiltä kaikilta et tietääks ne oikeesti mitä noista kaikista näppiksen nappuloista tapahtuu. Samalla mä yritän saada sitä mun tuoppia pysymään näytön tai printterin päällä pystyssä. Mä oon myöskin ihmeissäni siitä et miten ne osaa tehä noita kaikkia juttuja kun ei mulla oo hajuukan ite miten reskontraa pyöritetään. Mut hei sähän pääset kohta duunista vietsä mut sit sun himaan kattoon teidän koiraa. Ai te syötte no sehän on kiva mulla olikin vähän nälkä ja jääkaapissa on kaljaa, mahtavaa.

Kuinka moni muuten noista hahmoista rentoutuu työpäivän jälkeen silleen et duunin jälkeen pukuhuoneessa on pari tuttua ja sit noin 20 hahmoa joita ei tunne mut ne juo sun kaljoja ja sit kun yrittää istumapaikkaa ettiä niin saa mennä käytävän puolelle. Nää 20 naamaa joita ei tunne niin myös osaa närkästyä siitä jos minä menen sieltä jääkaapista hakemaan itselleni oluen kun ne ei tunne mua.

Tää on niin hieno ala, parasta on kuitenkin ihmiset.
Moro
Viltsu

3 kommenttia:

Oksu kirjoitti...

Parhautta. Viljamille oma talkshow jossa käsitellään ihmisen sisintä eri tilanteissa.

Jazmanaut kirjoitti...

Mää lähen muuten messiin toimistokierrokselle.
Ja musta tuntuu, etten ole ainoa!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Viltsu! Meidän ravintelista osallistuu varmaan kaikki kans. Kyllä me ollaan huippu hommat keksitty! T:Kamu