Vuosi vaihtuu ja keikat vähenee

Nyt se on sit tämänkin vuoden keikat takanapäin. Joulun jälkeen sai pari päivää olla levossa ennen kun viime lauantaina pukkas Virgin Oilissa Punakuonorockin monitoripestin. Ei muuta kun pää pystyssä kohti pettymyksiä. Tiskinä siis se LS9 ja monitorilandian sijoittelu patsasteknisistä syistä vähintäänkin kyseenalainen. No se rupee pikkuhiljaa hahmottumaan toi ysin käyttö, mut on se vaan silti edelleen tuskallisen hidasta, se CUE kun seuraa välillä mut ei aina ja sit saa taas metsästää et missä mennään ja kuin lujaa. Ja sit tuolla kun sattu näit Idolisteja oleen lauteilla niin yleisöä mylvi aivan mielipuolisen lujaa ja sit kun yrittää itte olla siinä PA:n ja yleisön välissä tekemässä omia töitään niin päähän siinä tuli kipeäks. Se meteli siinä monitorilandiassa oli oikeesti infernaalinen kun yleisö huutaa sen pitkälle päälle sata ja Beirut keulilla yrittää saada laulun esiin sieltä seasta ja mä seison naama metrin päässä PA:sta ja takana huutaa yleisö metri selän takana. Kova meininki.

Maanantaina käväsin Jusbaakin morjestamassa Tavastialla kun olivat siellä Helldonen kyseisen illan päättävä akti ja sillä oli jotain hätää ysin ja läppärin kommunikoinnissa. Sain ne juttelemaan, tosin pelkästään piuhalla enkä vielä langattomasti. No kaikki ajallaan. Illaksi kotia ja Simpsonien ääreen.

Eilen oli sit se viimenen veto tälle vuodelle kun käytiin goottien kanssa Tavastialla päättämässä eilinen Helldone. Sain sen Tavastian Midaksen kokonaan ittelleni kun muilla oli omat bulsat lavapäähän niin mikäs siinä oli vedellessä. Uudet mikitkin koeponnistettiin nyt tositoimissa ja ainakin tällä hetkellä on hyvä fiilis et valinnat osu nappiin. Ei tarvihe muita vaihtoja tehä kun vaihtaa ne kaks hopian väristä överimikkiä mustiks niin pysyy pheelis kohdallaan jatkossakin ;)

Tänään sit jos kohta puoliin täräyttäis Käpylään uuden vuoden vastaanotolle ja sieltä Tavastialle niin rupeis oleen vuos pulkassa. Ja perjantaina keikalle tai sit vasta parin viikon päästä.

Kahtellaan
Viltsu

Jouluja

Pikkujouluthan sujui ihan mallikkaasti ja mukavaa oli kaikilla. Noiden juhlien jälkeen olikin vuorossa kotosalla jouluvalmisteluita. Tänään päivällä kävin hoitamassa viimeset jouluostokset ja kolmisen tuntia sitten työnsin kinkun uuniin ja nyt vaan odotellaan. Jokunen tunti vielä jäljellä, jos se rupeis tossa neljän maissa oleen valmis ;)

Hyvää joulua kaikille
Viltsu

Viimesiä viedään.

Lutakon jälkeen olikin sit viime torjantaina vuorossa jonkun opiskelijayhdistyksen pikkujoulut Turun Gigglin Marlinissa. Uus tuttavuus keikkapaikkana mulle ja vieläpä sedula kaiken lisäks. Ravintolapäällikkö veti helvetin hyvin, kaikki oli just niinkun piti ja sitä apukantoa oli se sovittu neljä molempiin suuntiin vaikka itse apukantajat yrittikin jossain välissä feidata hommasta. Eli sitä neljää ei lähtöjään ollu ja seuraavana päivänä niitä ei ois huvittanu ketään tulla. Ravintolapäällikkö otti kuitenkin homman hoitaakseen ja hahmot hoisivat homman. Oisko siinä käyty kavereiden kanssa pieni keskustelu, mene ja tiedä. Iso kiitos illan emännälle.
Siinä naapurissa Klubilla oli vielä samana iltana Raskasta Joulua ryhmä, mitä niidenkin vetoa kerkisin puolisen tuntia vilaseen ennen omaa showta. Juhlat olivat siis jälleen kerran tosi kun kaupungissa oli yhtäkkiä lähemmäs kakskymmentä popparia vierailulla ja siihen vielä roudarit päälle. No meillä oli omaksi onneksi seuraavana päivänä myöhäinen lähtö toisin kun kolleegoilla. Meillä siis oli illalla edessä Porvoo ja siellä Load-In klo: 18, kollegoilla taas Jyväskylä ja Load-In klo: 14. Melkolailla eri aikataululla siis mentiin. No molemmat ryhmittymät selvisivät omilla tahoillaan kuitenkin ymmärtääkseni ihan aikataulussa.

Juu eli kuten todettu meillä siis perjantaina Porvoon Bepop, jälleen uusi tuttavuus mulle keikkapaikkana. Apukantoa oli sisäänpäin mennessä kun pipoa, lähestulkoon jokainen ravintolan työntekijä osallistui hupailuun jollain tasolla eli kamat siirtyivät kuin itsekseen bussista lauteille, hyvä niin. Yöllä kun yritettiin poispäin niin rupes oleen vähän nihkeempää, kukaan ei meinannu tulla. Ja ne pari, jotka sit tuli jupisi koko ajan kuinka perseestä on et he joutuvat siihen hommaan. Hyvin kuitenkin vetivät ja bussin pakkaus otti vähän reilun vartin siitä kun saatiin eka laatikko alas lavalta eli mistään ihan täysin ylivoimaisesta puserruksesta ei kuitenkaan puhuta ;)

Lauantaina vuorossa Virgin Oil ja kiertueen päätöskeikka. Jälleen kerran siis Helsingissä (tais olla kait seitsemäs tällä rundilla) ja jälleen kerran yhtä suuri yllätys se et kuinka vähän ihmisiä kiinnostaa liikennemerkit. Se roudausreitti kun tonne Virginiin ei mikään maailman helpoin ole ja vielä kun siinä n. 30 metrin matkalla, mikä on merkattu lastausalueeksi ja on samalla pysähtymiskieltoaluetta, on vapaata ränniä noin kaks metriä. Ja siis tilanne ei helpottanu juurikaan yöllä. Mulle itselle ainakin neuvottiin autokoulussa aikanaan mitä pysähtymis- ja pysäköintikielto tarkoittaa, samoilla tunneilla kerrottiin myös miltä ne merkit näyttää. No mutta show kuitenkin vedettiin ja saatiin romut vielä uloskin rakennuksesta. Ja hyvä keikkakin oli, pop intoutu vetelemään vajaa kaks tuntia eli reilusti pidempi setti kun mitä ollaan koko syksynä vedetty.

Sunnuntaille vielä rundikaronkka ja siihen yhdistetty kultalevyjuhla niin rupes viikko oleen paketissa. Arvatenkin maanantai meni ihan vaan lepäillessä.
Eilen aamusta varastolle pakkaamaan tän päivästä keikkaa. Käytiin vielä eilen täällä Kultsalla lyömässä kamat pystyyn kun tänään päästiin RSO:n harjoitusten takia vasta puol kolme jatkamaan. Eli eilen lyötiin periaatteessa kaikki muu kondikseen paitsi monitorikaapelointi.
Tänään jatkettiin ja nyt odotellaan et orkka alottais.

Huomenna pikkujoulut ja seuraava keikka vasta joulun jälkeen.

Moro taas
Viltsu

Hyvää joulua

Tämmönen unohtu aiemmin laittaa esille.

www.youtube.com/watch?v=LYHbiNOQ6pA

Hyvää joulunodotusta
Viltsu

Lutakko

Nasta oli taas käydä Lutakossa kylässä. Fasiliteetit kohillaan, apukanto toimi ja yleisö diggas. Bussin perä meni kiinni vartin vaille yks yöllä eli vartin aiemmin kun oli alkuperäinen suunnitelma. Niin ja soittokin oli jo kympiltä, ihan riittävän myöhäinen aloitusaika mun mielestä.

Kivaa oli

Palaillaan
Viltsu

Vuoden viimeisiä kokoontumisajoja

Ilveksessä oltiin aika tarkalleen kello 12 ja vähän reilu tunti meni kun laitettiin monitorilandia pystyyn ja vaihdettiin kuulumiset paikallisten kollegojen kanssa. Oltiin siis Pakkiksella puol kaks eli puol tuntia etuajassa. Pakkiksellahan meillä oli vaan oma backline, omat tiskit, mikit ja lamput oli aivan muualla. Pitkästä aikaa lentolähtö vierailla kamoilla, sehän vaan passas, oli siis mukavaa. Keikan jälkeen kellotin et 14 minuuttia siitä kun bändi käveli lavalta pois meillä meni bussin perä kiinni. Oltiin siis takaisin Ilveksessä puolisen tuntia arvioitua aiemmin. Hertzeneillä oli vielä setti kesken kun ammuttiin romujen kanssa sisällä. Vaihto kun alko niin menikö meillä kolme varttia kun oltiin valmiita ja keikan jälkeen kolme varttia kun bussi oli pakattu. Koko päivä meni siis todella kivuttomasti. Näytti paperilla paljon pahemmalta. Ja mikä parasta, talo täynnä tuttuja kun kuus tai viis bändiä oli samassa rakennuksessa vetelemässä, vuoden viimeisimpiä kokoontumisajoja siis ja sen huomas. Enää ei olis kun Helldone jäljellä moisissa merkeissä.

Lauantaina startattiin vähän ennen puolta päivää kohti Yyteriä. Ja tuo Yyterin vetohan siis oli tää yllärikeikka kun Mamba oli joutunu peruuttamaan sairastapauksen vuoksi. Aika pelonsekaisin tuntein lähettiin kokeileen et kuin on info kulkenu yleisölle asti ja minkälainen on vastaanotto. Koko ryhmähän meistä siis oli ekaa kertaa tuolla. Hyvin se yleisö kuitenkin otti vastaan eli hyvillä mielin selvittiin illasta. Jotain pikkujouluillallista oli vielä siellä alkuillasta eli meidän piti olla viiteen mennessä valmiita. Kerkis rauhassa syömään, saunomaan, uimaan ja vielä parin tunnin unetkin kerkisin ottaa ennen keikkaa. Mahtavuutta siis. Tosin huoneiden väliset seinät oli varmaan pahvia kun sekin kuulu läpi jos naapurissa kääns kylkeä. Hienot muovirehutkin oli muuten joku raketti-insinööri valkannu takahuoneen koristeiks.

Sunnuntaina aamiaisen jälkeen autonpakkaushommiin ja startti kotia kohti yhdeltätoista. Kaffepaussilla Forssan Autoskeidassa voitin vielä pokerikoneesta 35 euroa. Himassa olin neljän maissa ja duunasin iltapuhteiks kanapastan. Aika onnistunu tuli ihan ilman mitään reseptejä. En muutenkaan yleensä tekee ikinä ruokaa silleen et tuijottasin jotain lappuja vaan vetelen fiiliksellä ja sit kun osuu oikeen hyvin niin yrittää seuraavalla kerralla tehä samalla lailla ;)

Tänään pitkin nousta jo viiden aikaan ylös et kerkis hakeen varastolta scanian ja suhata sillä seiskaks Kaapelille. Nyt siis Kaapelilla kun iltamissa vetelis Bullet For My Valentine, Lacuna Coil ja Bleeding Through. PA ja monitorikaiuttimet tuotiin, kaikki muuhan noilla äänikamaa onkin ittellään. Jälleen kerran tuli Amerikan sepältä kiitoksia kulmista, ei oo vielä kukaan haukkunu kun on noita M2:sia vieny näytille. Perkeleen hyvä purkkihan se on. Mutta ei kai tässä taaskaan kummempaa enää.

Moro taas
Viltsu

Tampesteria, tuplakeikkaa ja itsepäisyyttä

Näin itsepäisyyspäivän aattona bussissa matkalla Tampereelle ja äsken tuli soitto et pitäis lähtee viel huomenna Porin Yyteriin keikalle tälleen päivän varoitusajalla. No mikä ettei.
Tänään siis ekaks mennään Ilveksen Amarilloon puuhailemaan ja sieltä suoraan Pakkikselle eräänkin IT-yrityksen pikkujouluihin. Sieltä taas keikan jälkeen tuultakin nopeammin takaisin Ilvekseen ja puolilta öin rokki soimaan. Ja huomenna siis sinne Yyteriin, eli ei vapaata lauantaita tähän väliin. Toisaalta ei haittaa meinaan saunan rakennus ei oo loppuen lopuks kauheen edullista jos yhtään haluaa jotain spesiaalia. On tulossa meinaan kiviseinää ja kuituvaloa jne. jne.

No mutta jatkellaan.
Hei ny taas
Viltsu

Old Texas

Jumalauta mikä yleisö tuolla oli. Koko baari täys ja kaikki joka puolella joras kädet pystyssä ja laulo mukana koko puoltoista tuntisen. Hyvä meininki. No virvelin kalvo tosin halkes setin vikassa biisissä, mikä mentiinkin sit loppuun tomikompilla. Encoreihin kerkisin vaihtaa varavirvelin tilalle, mut vikassa encoressa taas kitarakamat kuoli. Mikko sano tutkivansa kuolinsyyn tässä viikon aikana ennen itsepäisyysaattoa. Mielenkiinnolla odotamme lääkärinlausuntoa. No toisaalta noi on vaan vehkeitä ja kaikki mikä voi hajota myöskin hajoaa jossain vaiheessa.

Keikan jälkeen pikainen purku noin kolmensadan desibelin metelissä keskellä diskoa. Aivan parhautta. Ei mulla oikeestaan ikinä vingu korvat keikan jälkeen vaikka olis äänekkäämpikin orkka kyseessä, mut lähes järjestäin noiden extremepurkujen (meteliä, ahdasta, pimeetä, känniurpoja) jäljiltä piippaa seuraavana yönä. Nyt sais joku instanssi kääntää katseensa pikkuhiljaa äänihenkilöiden suunnasta noiden tusinadeejiiden ammattikuntaa kohtaan. Tai ei välttämättä kääntää vaan ennemminkin laajentaa katsantokantaansa. Oon tästä aiemminkin kirjoitellu, mutta tässä taas lisää näkökohtia ja vanhojen toisintoa.
Tämä että nykyisellään kiinnitetään paljon huomiota äänenpaineisiin ja laatuun on oikeasti hyvä ja kannatettava asia. Mutta sitä tarkastelua kun ei pitäis rajoittaa konserttitoimintaan ja yleisötapahtumiin, missä molemmissa edellä mainituissa on yleensä kuitenkin ammattitaitoiset äänimiehet töissä jo ja sitä myöden myös äänenpainevahdissa, jottei homma lähtis käsistä. Ja tosiasiahan on, halus tai ei, se että mitä äänekkäämpi yleisö niin sitä lujempaa pitää bändi tuutata jos haluaa et jengi kuulee. Muuten tulee sanomista. Normaalissa klubissa on helposti pohjameteli päälle 90 (hidas A) ilman että on ykskään äänentoistolaite edes virroissa. Toinen asia on se et kuinka paljon aikaa ihmiset viettää keskimäärin konsertissa esim. kuukaustasolla. Uskaltaisin väittää et huomattavasti vähemmän kuin diskossa, liikenteen melussa, baarissa jne. jne. Ja sit kun sillä äänenlaadullakin on vaikutuksensa, eilenkin se DJ lato tulee sen verta ripeellä soundilla et ei se hiljaakaan ois ollu miellyttävää. Soundi painaa ja maksaa. Niin ja sit jos on vielä tolkkua päässä niin aina parempi ;) Niin ja sit tätäkin oon ihmetelly et kuin lujaa noi teinit huudattaa iPodeja ja muita MP3-soittimia. Metrossa, bussissa ja ratikassa kun sattuu istumaan parin penkkirivin päästä jostain musiikin suurkuluttajasta niin mulla on ittellä iPodi päässä ja silti kuulen se toisen kaverin biisien sanat. Ei kauheen terveellistä. Ostaisivat parempia kuulokkeita. Esim. noi UE:n vitoset mitkä mulla on maksaa nykyisellään alta 200 euroa. Ei kauheen iso investointi omaan kuuloon, siis tietysti vaan siinä tapauksessa et haluaa kuunnella musaa omalta soittimelta. Kun on eristävät ja hyväsoundiset luurit niin ei tarvii laittaa niin lujalle. Tosin harva tajuaa tuotakaan. Muistan kerrankin erään kosketintaiteilijan kun rupesin sitä opettamaan korvamonitorikuunteluun niin ekan keikan jälkeen tulee kysymys: "Eikös näissä korvamonitoreissa oo semmonen juttu et ei tarvii olla niin lujalla kaikki ja vielä kuulee mis mennään" vastasin et: "Joo näin on", no taiteilija jatkaa et: "No kun mulla vinkuu korvat nyt. Vissiin kai sen takia kun oli niin hyvä soundi ja fiilis et laitoin täysille". No voihan sen noinkin tehä :)

Ei kait siinä. Eilen saatiin auto pakattua kolmeen mennessä yöllä ja bussi oli kisiksellä parkissa vartin yli viis aamulla ja kotona maate kuudelta, ihan alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Nyt jos lähtis kylillä käymään.

Moro
Viltsu

Apukäsi

Ennakkotiedoista poiketen yks apukäsi oli odottamassa kun tultiin.



Et semmosta
Viltsu

Matkalla Kaarinaan

Eilen oli vuorossa Tikkurilan Calypso, mikä oli mulle ja suurimmalle osasta bändiä uus tuttavuus. Erikoinen tunnelma, ennen keikkaa kun pyörähdin siellä salin puolella niin tunnelma oli kun Raahen Ramoksessa tai Blues Moonissa paitsi että oli vähemmän tuttuja. Ihan äkkisältään ei uskois et 20 kilsaa stadin keskustasta löytyy tollasia mestoja. Mutta sit taas toisaalta jengi näytti viihtyvän, soittoaikaa ei yritetty vedättää myöhäsemmäks, kuin mitä päivällä oli sovittu ja apukantoa oli neljä molempiin suuntiin ja järkkäreitä oli ainakin lavalla yks ja monitorilandiassa toinen koko keikan eli rauhassa sai olla, niin minä kuin popkin. Ei valittamista. Sitä sähköäkin löyty lisää keittiön puolelta jahka laittoivat uunin pois päältä. Siis lavalla oli yks 16A voimavirta ja keittiöstä löyty viel 32A voimavirta. Toivat vielä kaapelinkin siihen ettei tarvinnu omaa vetää kun 5 metriä lavalta.
Keikka pois alta, pikainen purku ja kotio maate. Olin himassa jo puol kolme yöllä. Ei paha kun keikkakin alko vasta puolilta öin.
Kahden maissa tänään päivällä mentiin hakemaan romuja pois ja sen verta ripeetä oli apukanto et noin kolme varttia myöhemmin meni bussin perä kiinni vaikka olikin porrasroudaus ja yks laatikko oli vielä semmonen et ei mahtunu ovesta ulos kun kyljellään. Mahtavuutta ja iso kiitos.

Nyt ollaan matkalla kohti Kaarinaa ja Old Texas-baaria. Kuus vuotta sitten muistaakseni viimeks ollu tuolla, ei oo ollu ikävä.Täällä muuten ilmotettiin oikeen etukäteen et ei apukantoa kun ei kuulemma tarvii kun matkaa ovelta lavalle ei oo kun kymmenen metriä, entäs ne kynnykset ja shikaanit sitten ;) No tehdään ite sit.
Ja yötä myöden kotia, ei kauheesti toi Kaarinan yö kiehdo ;) Tähtäin on et aamukuus jos olis kotona.

No mutta paskaaks tässä enempää tällä erää.
Moro
Viltsu

Tervetuloa Kaustisille

Se Vuokatin keikka mentiin jopa aikataulusta edessä vaikka sitä vaihtoaikaa ei siellä ole kun se vartti bändien välissä ja varmuudeks vaihtui kiippareita lukuunottamatta koko backline. No toisaalta kaikki paitsi rummut oli pyörillään siinä lavalla jo soundcheckin jäljiltä ja vedon jälkeenhän vaan rullattiin kalusto alas eli eihän siinä nyt kauaa menny. Mamban ja Menkkareiden välissä siis vedeltiin.
Lauantaina vuorossa Kaustinen ja Viihderavintola Konsta, bussin kanssa lähdössä vähän ongelmia eli päästiin Vuokatista eteenpäin reilu tunti myöhässä, tosin perillä ei oltu enää kun 15 minuuttia myöhässä. Ovat uusineet Konstassa lavan sitten viime käynnin. Edellisellä kerralla kun olin niin seinät oli jo valmiit uudessa lavassa, mutta eivät sitä vanhaa ulkoseinää viel olleet puhkasseet. Niin ja tossa vieressä sit ohjeet kuin käyttäydytään. On se vaan jotenkin helevetin mukava aina mennä johonkin konsertoimaan ja saada eteensä tollasia lappuja. No tää on melko pohjanmaalainen juttu noin yleisestikin, esim. se Evijärven NS-talon ohjeistus on jotain todella karua. Siitä vaan ei oo kuvaa olemassa ainakaan mulla. Toinen mitä on ihmetelty pohjanmaalla on noi uudet lavat. Jokainen baari rakentaa/on rakentanut ittelleen lavan ja varmuuden vuoks aina isomman kun edellinen rakentaja, joka on omansa saanu valmiiks. Mutta onko kukaan näistä lavanrakentajista ikinä kysyny yhdeltäkään teknikolta ennen pyydyksen valmistumista yhtään mitään. Kaikki noi lavat siellä suunnassa on meinaan periaatteessa hyviä, paitsi että ihan päin persettä menty jossain kohdassa. Jokainen noista on meinaan lähes poikkeuksetta ontto ja seinät sekä katto ympärillä on pelkkää betonia, monissa paikoissa vielä hätäuloskäytävä kulkee lavan läpi. Sitten taas kuitenkin yleensä löytyy 50mm putkia kiinteinä, mihin saa lamppuja ja taustarätin roikkumaan.
No se on kait se pohjanmaalainen uho tossakin hommassa. Kyllähän minä nyt yhden lavan teen ja varmasti isomman kun naapuri. No mutta toisaalta on se nyt kuitenkin loppupeleissä hyvä että noi lavat suurenee ja roudaukset helpottuu, jotta on helpompi ihmisen tehdä rokkishowta. Muutoksiahan noihin voi kuitenkin aina tehdä myös jälkikäteen.

Sunnuntaina oli vuorossa Seinäjoen Duuni kyseisen ravintelin 7-vuotis synttäreiden merkeissä. Neljä jamppaa oli roudaamassa sisäänpäin ja kyllähän se homma toimii kun on tarpeeksi käsiä ja lihasvoimaa. Ulospäin mennessä olikin sit vähän hankaluuksia kun se kaveri, joka edellisenä iltana vanno tulevansa kympiltä avaamaan ovet ja olevansa itse yksi niistä neljästä apukantajasta, olikin sit päättäny nukkua. Ei myöskään vastannu puhelimeen tää kaveri ja yks niistä jäljellejääneistäkin apukäsistä puuttui myös. Eli lopputuloksena päästiin tunnin myöhässä sisään ja kaks kaveria neljästä puuttu. Mutta jumalauta miten kovia jätkiä nää kaks jäljelle jäänyttä oli. Iso kiitos heille. Lähtö ei siis ollu kun kolme varttia myöhässä.

Eilen kävästiin Giten kanssa Tallinnassa ja tänään oli tarkotus vaihtaa talvirenkaat alle, mutta taidan odottaa että tää ensilumi sulaa ennen kun lähtee tekemään moista projektia. Voipi olla liukasta kun Keravalle lähtee ajeleen.

Loppuun vielä takahuoneen vessan seinässä olleet ohjeet kuin tiskillä käyttäydytään.


Moro
Viltsu

Aika kuluu kuin siivillä

Niin se vaan perkele on ettei olevinaan kerkiä kirjuutella kun koko ajan ois muka jotain parempaa tekemistä. No toisaalta jos juttu olis tasokkaampaa tälleen pidempien taukojen kanssa. Tuskinpa vaan sittenkään ;)

Tavastioitten jälkeen ollaan keritty käymään Porissa, Hämeenlinnassa ja Himoksella. Ei apukantoa 2008 jatkuu.

Bar Kino Porissa oli remontoinu edellisen vierailun jälkeen, nythän se lava on jo ihan oikean lavan korkuinen, takahuone on tosin edelleen saman kokoinen, mutta nyt oli ilmestyny hyllyt seinille eli tilaa oli olevinaan enemmän kun kaikki ylimääräinen romu oli pois lattioilta.
Perjantaina Hämeenlinna ja Sirkus, mikään ei ollu muuttunu edellisestä käynnistä. Ei apukantoa, ja ainoa keino poistua rakennuksesta on roudata yöllä vehkeet kyytiin ihan omalla porukalla. No mutta tuttuja kerkis näkee välissä eli ihan oolrait.
Lauantaina Himosareena jälleen kerran ja on se perkele vaan nopeeta niin pystytys kun purkukin kun on lavalla tilaa eikä tarvii työnnellä laatikoita kilometritolkulla kun bussin rampin saa käytännössä suoraan lavalle. Veto alko puolilta öin ja puol kolme oli auto pakattu. Siitä suoraan mökkiin, missä makkaraenkeli oli taikonu yöeväät. Mahtavaa.

Sunnuntaina kun kotiutu niin himassa kerkis käydä vaan hakemassa auton kun oli suunnattava Martinus saliin monitorihommiin. Vantaan viihdeorkesteri solisteinaan Katri-Helena, Tomi Metsäketo ja Arja Koriseva. Joulukonsertti, tosin vasta maanantaina. Sunnuntai oli rakennuspäivä meillä eli talon tekniikalla ja Ylellä, joka taltioi homman. Tulee ulos joulupäivänä. Maanantai siis meni noissa merkeissä.
Tiistai olikin vapaapäivä kun oli laitefirmalla ja amerikan managementilla ollu toteutuksesta eri päivämäärät. Black Label Society siis aloittaa huomenna euroopan rundinsa Suomesta ja mun oli tarkoitus viedä niille monitoripää kiertuetreeneihin tiistaina. Paitsi että ne treenit alko jo maanantaina ja joku muu kävi viemässä ne romut paikalle. No eipä tuo vapaapäivä huonoo tehny.
Keskiviikkona olikin aika suunnata jälleen laivalle tällä kertaa tosin pelkästään orkesterin mukana ja vetojakaan ei ollu kun yks menomatkalla ja sekin jo puo kasi illalla vaikka kaks päivää siellä laivassa tuli vietettyä. Käytiin siis oikein ulkomailla, Tukholmassa saakka. Ruotsin puolella tosin en käyny kun päivällä pikaisesti sushibaarissa ja äkkiä evään jälkeen takas omaan yösimulaattoriin vielä pariks tunniks kyljelleen. Aika iisisti meni muutenkin se paluupäivä, lähinnä makoilin omassa kabiinissa ja kattelin telkkaria. Sain kyllä goottien uuden raiderin päivitettyä. Tuli aika pitkä sepustus, mutta kun ei oikeesti aina ja joka kerta jaksa selvittää erikseen et miksi tarvii joitakin tiettyjä juttuja kun kaikille ei riitä se että se raiderissa vaaditaan vaan pitää vielä oikeesti vääntää joka kerta erikseen rautalangasta et miksi.

Tänään aamulla kun pääsin laivasta ulos niin saikin suorilta lähteä suunnistamaan lentokentälle, mistä lähti lento kohti Kajaania puol yhden aikaan ja nyt istutaankin jo saunanraikkaana soundchecki tehtynä omassa mökissä. Vetoonkin olis vielä vajaa pari tuntia aikaa. Heti Mamban jälkeen täräytetään :)

Mutta jatkellaan taas kun on lisää asiaa.
Moro
Viltsu

Televiisiota

Oli elokuinen Norjanreissu päätyny telkkariin.

Tässä olkaatten hyvät.

Osa 1.
Osa 2.

Moro
Viltsu

Tavastiaa

Perjantai ja lauantai meni molemmat päivät leppoisasti Tavastialla. Mikäs siellä on vedellessä kun on kalusto ja henkilökunta kohdillaan. Lavapäähän vein omat kulmat ja prosessoinnin eli kompurat, gatet ja efektit sekä graafiset omille kulmille, talon tiskillä kuitenkin.
Perjantaina puuhailtiin checki jo hyvissä ajoin pois jaloista että kerkisin jäähalliin ihmettelemään heviä. Bodomien setin katoin kokonaan, muita en sit kauheemmin vakoillukkaan koska mun mielestä oli mielekkäämpää istua Bodomien bussissa höpöttämässä mukavia frendien kanssa. Pietsuakaan kun ei oo nähny aikoihin. Sain vielä autokyydinkin takasin Tavastialle. Mahtavuutta.
Molemmat omat keikat siis kumpanakin päivänä oli hyviä vetoja ja varsinkin se lauantai oli todella kova. Mitä nyt pientä harmia aiheutti basarinkalvo joka sanoi sopparin irti kesken keikan. No ei muuta kun roudista jokunen metri kalvon tilalle ja päästiin setti kunnialla loppuun. Olis mulla ollu varakalvokin siihen laittaa, mut se ois ottanu vähän liikaa aikaa, joten päätettiin mennä teippivirityksellä.


Ton näkönen siitä tuli. Kyllä sillä loppusetin pärjäs. Niin ja päivällä arvioin ennakkoon et bussi olis pakattu puol kolme. Tasan puol kolme meni peräluukku kiinni.

Siinä päivällä kerkis käydä vielä Giten, pikkuveljen ja pikkuveljen vaimon kanssa syömässäkin. Käytiin Tamarin nimisessä thaikkulassa, mitä oon aiemmin vuolaasti kehunu. Eerikin ja Fredan kulmassa siinä missä Banana Leaf oli aiemmin. Nyt ei ollu enää sama meininki kun keväällä. Hyvää oli kyllä edelleen, mutta potku puuttu. Se tulinen Tom Yum Goong ei ollu chiliä nähnykkään eikä kyllä kenenkään muidenkaan annokset. Keväällä oli todellakin vielä aivan eri meininki, sen keiton kun alotti niin heti lähdöstä oli hiki. Oisko kokeilla menny hermot kun kolme tuhatta turakaista alottaa tilauksen sanoilla: "ei kai toi oo kauheen tulista". Naapuripöydässä yks nainen alotti oman tilauksensa meinaan noilla sanoilla. Menkööt pizzalle jos ei kelpaa. No oli siellä turboa pöydissä et sai ite terästää annoksen.

Hei taas
Viltsu

Hotelli Lohja

On meinaan fasiliteetit kohdillaan. Tämmönen ylläri oli pöydällä odottamassa kun käveli huoneeseen sisälle.



Ei kyllä ole ainoa lajissaan. Terttu oli kans bongannu moisen aikanaan joistain muualta.

Moro
Viltsu

Uutta kuvaa ja tuplakeikkoja

Edellisen kirjoituksen aikaanhan olin taas rakkauden laivalla M.S. Gabriellalla AV-teknikkona yhden Tukholman reissun verran kun koko Viikkarin AV-ryhmä oli jossain koulutuksessa ja moisen takia kun ei noita risteilyitä voi peruuttaa niin tuuraajiahan siinä tarvitaan. Leppoisaa hommaa jälleen kerran, olivat viime käynnin jälkeen uusineet kopinkin ja isompi mikseri oli kans tullu. Ilmaistointilaitekin oli nurkassa hurisemassa. Edellisessä kopissahan oli ihan helvetin ahdas ja kuuma. Nyt oli tilaa ja lämpötila oli se minkä itse napista asetti. Mukavaa.

Laivalta kun pääs kotio niin orkanbändin kanssa oli tuplapäivä, tai bändillä oli triplapäivä tekniikan kanssa ei keritty kun kaks. Aamusta siis Lohjalle pystyttämään oma setti Loheen ja siitä suorilta välttämättömien backline roippeitten kanssa Saloon, missä keikka talon vehkeillä. Ja suorilta sen Salon keikan jälkeen Lohjalle, pikaroudaus, vartin hengähdystauko ja ei muuta kun rokki soimaan. Yllättävän kivuttomasti meni kaikkinensa koko päivä vaikka pituutta tulikin.

Lauantaina olikin vuorossa se K-tiimi show mistä itse kukin on varmaan lehdistäkin lukenu. Meidän veto oli jo ysiltä eli koko ryhmä oli pihalla rakennuksesta hyvissä ajoin ennen kun alko tapahtumaan. No tässä nyt on ollu kaikenlaista :)

Sunnuntain oli vuorossa PA-toimitus Disturbed nimiselle orkalla eli vietiin Peten kanssa jäähalliin Nexosetti Q1 sivufilleillä ja lavalle vietiin vielä C4 sidefillit. Pelkkää vahtimista ilta, ei paha. Orkan piti encoreihin asti keritä setissä ennen kun tuli mulle eka tuttu biisi. Onko tulossa vanhaksi vai eikö enää vaan kiinnosta kun kaikki uudet bändit on täysin tuntemattomia, mutta 80-90 lukujen musa on hallussa. Vai tuleeko uutta musaa vaan niin pirusti että menee suurin osa ohi. Mene ja tiedä.

Maanantaina olikin synttärijuhlat ja tuttuja pilvin pimein, hyvät bileet.

Tiistaina suuntasin Corollan kohti Lappeenrantaa, missä tänään jatkettiin tän oikeen käden värittämistä, kauheesti ei oo enää vapaata tilaa jäljellä eli pitää siirtyä muihin ruumiinosiin. Ei kait siinä.

Viikonloppuna olis edessä kaks päivää Tavastialla ja perjantaina olis vielä tarkoitus keritä soundcheckin ja keikan välissä pyörähtämään jäähallillakin jos ainakin osan Bodomien ja Machine Headin seteistä kerkeis kattoon ennen omia töitä.

Moro taas
Viltsu

Tositeeveetä

Eilen iltasella tuli mieleen kun nyt ovat kuvaamassa sitä TosiTV sarjaa Ruotsin telkkariin Cinderellalla niin jos oikeasti haluavat mielenkiintoista ja tapahtumarikasta TV-viihdettä kyseiseltä paatilta niin ovat noin seitsemän vuotta myöhässä.

Moro
Viltsu

Yllärikeikkaa

Löi sitten edellisen kirjoituksen jälkeen molempien lämppäreiden monitoripestin. Olin pihalla puhelimessa höpöttämässä kun tuli koodi et tarttis tehä molemmille lämppäreille monitorit, no mikä ettei. Olivat siinä vaiheessa saaneet jo ekan orkan lauteille ja mikitettyäkkin. Käytössä oli produktion PM5D, M2:sia kulmat, C4/C4SUB/B2 sidefillit ja vielä tiskissä molemmille bändeille valmiit pohjat mistä lähtee leipoon. Mikäs siinä on kun laittaa menee vaan. Ei menny ihan istuskeluks sittenkään siis tää päivä vaan paikalla olemiselle löyty tarkoitus. Ei kait siinä paskempaa, nyt vaan odotellaan et pääesiintyvä orkka lopettaa niin saa laittaa stereot kiinni ja lähtee kotio pakkaamaan seuraavaa komennusta varten.

Tässä vielä sisarukset toivottaa istuimeltaan kaikille hyvää yötä. Niin lepäävät nätisti vieretysten.

Moro taas
Viltsu

PA-toimitusta

Eilen sähköt löys oikeat osoitteet kylppärissä ja peili tiensä seinälle, seuraavaks saunan kimppuun. Sillä nyt ei mikään kauhea kiire oo eli siihen suhtaudutaan vasta vähän syssymmällä kun töiden vuoksi joutuu säntäilee pää kolmantena jalkana ympäri Skandinaavia taas seuraavat pari viikkoa melkeinpä täysin ilman taukoja. No on siinä parin päivän kuvataidesessio Lappeenrannassa myös ohjelmassa.

Tänäänhän auto toi mut aamulla kasin maissa varastolle ja sieltä suorilta Scanian ratissa Kaapelitehtaalle laitetoimittajan ominaisuudessa. Peten kanssa tuotiin stereot ja pari viivelinjaa In Flamesille. Tossa kuvassa on malliesimerkki kohtuullisesta ylä/alakerta-suhteesta.
Lukuunottamatta tosiaankin sitä PA:ta ja paria trussilinjaa niin loput romut niillä onkin täysin omaa. Päivystyspäivä siis.
Ja mikä parasta, illan päälle ei tarvii purkaa ollenkaan koska stereot jää kattoon odottamaan keskiviikkoa. Ollaan siis rakennuksesta ulkona ennen kun yleisö, mahtavaa.

Huomenna laivalle pariks päiväks AV-teknikon ominaisuudessa ja viikonloppuna taas rokkihommiin.

Moro
Viltsu

Turku, Caribia

Kylppäri edistyy kovaa vauhtia, enää ne sähköt, jotka saa vissiin huomenna kondikseen jahka kotiutuu täältä Turusta. Pari edellistä päivää vierähtäny ihan kotinurkilla konsertoidessa. Torstaina oli joku yksityistilaisuus Hakaniemen kupeessa ja eilen DTM. Tänään mentiin puuhailemaan puolilta päivin vehkeet ulos sieltä DTM:stä ja lähtiin kohti Turkua ja Caribiaa. Kreivilä toi kavereineen meille stereot ja muutenhan mennään tää ihan omilla vehkeillä. Ei kauaa kestä rakennus kun on apukanto paikalla ja riittävästi tilaa puuhailla. Ihan parhautta.

Eilen ennen puuhailuja kävin muuten levykaupassakin ja kolme Hank Williams III nimisen kaverin plattaa eksy mukaan. Loistotunnelmat joka levyllä.

Mutta nyt äänenpaineiden tarkistuksen pariin.

Moro
Viltsu

Kylppäri valmistuu

Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä oli koko viikonloppu vapaa eli ihan himassa meni ne, en lähteny mihkään.
Maanantai kun koitti sit olikin jo eri meiningit, Tavastialle 50-vuotisjuhlille monitorivahdiks, bändiä, artistia ja puheenpitäjää ramppas lavalla valtoimenaan, mutta esitykset oli silti ohi jo yhdentoista aikaan ja minä ulkona rakennuksesta jo puolilta öin. Ei paha siis ja jengillä oli kivaa, niin mikäs siinä. Coronassa löytykin sit tuttuja joiden kanssa ilta vierähti aamuun asti. Oli PMMP ollu siellä sirkusteltassa meinaan ja sit sieltä synttäreiltä oli kansa jokunen.
Tiistaina päästiin kuiteskin katteleen niitä kylppärin kalusteita ja ostettiinkin heti moiset, ei tullu ne mitä alkujaan katteltiin vaan ihan yhtä fiksun näköinen setti vaikkakin puolet edukkaampi.
Eilinen menikin sit noiden kalusteiden asennuksen merkeissä, perkele menin semmosen 300:n euron peilinkin halkasemaan kun ei asettunutkaan ihan helpolla. No korjasin sen kuitenkin liimaamalla listat reunoihin niiden halkeamien päälle. Ei se hassumpi oo tolleenkaan.
Ja eihän remontti oo mitään jos ei kesken kaiken tarvii rautakaupassa käydä hakemassa puuttuvia tiluja ja hyvä keli kun oli niin ajattelin mopolla kävästä. Yllätys oli suuri kun pihalla mopo olikin täysin vailla pressuja ja pressu löyty muutaman metrin päästä. Ketä saatana kiinnostaa toi härveli niin paljon et pitää mennä ittekseen tutkimaan. Se pressu ei meinaan tuulessakaan lähde ilman apuja, kyllä siinä saa ihan oikeesti nähdä vaivaa. No ne venttiilinhatuthan siitä on jo pöllitty aiemmin niin tällä kertaa on vaan katteltu. Tai ainakaan en huomannu mitn, edes ajossa. Vituttaa tommonen.
No mutta tää nyt on väliin tämmöstä. Kylppärikin olis periaatteessa sähköjä vaille valmis, eli kait se sunnuntaihin mennessä on iskussa jos huomenna kerkiää ennen töitä yhtään siihen suhtautua.

Moro
Viltsu

Hoppua pitää

Sama kiire vaan jatkuu koko ajan, kaikille vapaapäiville kun pitää keksiä aina jotain. Edellisen kirjoituksen jälkeenkin on meinaan kerinny tapahtua yhtä ja toista. Himassa on jopa suihku kunnossa tätä kirjoittaessa, tai siis ollu jo viikon. Nyt ei siitä kylppäristä puutu enää kun oma osuus eli kalusteiden haku ja asennus, jonka jälkeen olis tarkoitus hyökätä saunan kimppuun. Nykyiselläänhän saunassa ei oo kun foliot seinillä. Niin ne kalusteetkin on jo valittu, eivät oo halpoja moiset kun ei ihan mikä tahansa kelpaa. Mutta toisaalta ittelle kun tekee niin miksei siitä sit vähän maksaiskin.

Mutta joo asiaan eli keikkoihin ja niihin liittyviin oheispuuhailuihin. Tuo kuva tuossa vieressä liittyy vahvasti niihin oheispuuhiin eli syömiseen.
Edellinen kirjoitus syntyi bussissa matkalla Ouluun Seinäjoelta eli nyt jatkuu tarina siitä eteenpäin. Ouluun päästiin sujuvasti tunti myöhässä, itse kun laatii aikataulun niin aina ei vaan osu ;) Mutta setti ja checki saatiin kuitenkin määräajan puitteissa alta pois ja sit päästiinkin syömään hotellin alakerran Amarilloon. Mikan kanssa tempastiin molemmat itteksemme tommonen kuvan setti, ei jääny nälkä. Mutta kaikki siinä evästyksessä ei saanu ihan täyttä kymppiä. Tarjoilija kun tuli kyseleen juoma ja ruokatoiveita niin kysyttiin siltä et onko jotain rajoituksia aterian hinnassa jne. Aika usein meinaan tuo orkesteriruokailu on joko erillinen lista tai sit 12-20 euroa hinnaltaan enintään. Nyt kuitenkin vastaus oli ettei rajoituksia ole muuta kun et holittomat juomat ja yks ruoka per naama. No siitä tilaamaan sit evästä millä lähtee nälkä. Nälkä lähti ja oli hyvää, mut sit siinä vaiheessa kun tilataan laskua kaljoista niin mimmi kertoo et sen meidän evään kattohinta oli 15 euroa eli loput joudutaan maksamaan itte. Ei maksettu. Kerrottiin kyllä sille et noin ei voi tehdä, jos on joitain rajoitteita niin ne pitää kertoa etukäteen. Tässä tapauksessa vielä itse kysyttiin et kuin on. Ymmärs yskän ja toi laskut pelkistä bisseistä. Hyvinhän se siis meni. Ja niin meni muuten illan showkin. Keikan jälkeen purku ja auton pakkaus. Kerkisin vielä numerobaariinkin vaikka melko tiukille meni. Sunnuntaina kasilta Jami starttas bussin kohti kotia, heräsinkin jo heti Joutsassa ;)

Maanantaina oli tarkoitus lähtee Lappeenrantaan kuvataiteiden pariin mut Sinkkonen soitteli et sen pitäis saada olkkarin seinään reikä niin ei kerkiä taiteilla, marraskuussa sit uus yritys. No tiistaina päästiin pyörimään rautakaupat läpi ja löydettiin tulevat kylppärin kalusteet eli hyvä näin. Keskiviikolle löikin sit jo keikan ja minkä keikan laittokin. Sama show kun viikkoa aiemmin Luxissa, muta tällä kertaa vartin veto ja Forumin parkkihallisa. Oli ISO meteli, mutta hengissä ollaan kuitenkin kaikki.
Torstaina oli vuorossa Idolsin eka semifinaali Kaivohuoneella ja saliääni oli mun tontti, mikäs siinä oli vedellessä tuttu sali jo vuosien takaa.
Eilen lähdettiin puolen kolmen maissa kohti Tamperetta ja Pakkahuonetta, missä siis keikka eilen illalla. Soitto oli jo kympiltä ja auto pakattu kymmentä vaille yks. Miks aina pitäis vetää vasta puolilta öin, noi kympin soittoajat on ihan parhautta.
Kahden maissa kaupunkiin saapui myös Sillanpään tekniikka, joten juhlat oli jälleen kerran tosi. Nyt junassa kotimatkalla, bändihän lähti siis yötä myöden kotio, mutta mä jäin Tampereen yöhön morjestamaan tuttuja.

Mutta kuten sanotaan niin ei tämäkään tästä.
Soromnoo ja seuraavaan kertaan.
Viltsu

Koneet hajoilee ja lunta sataa

Tässä nyt on todellakin ollu kaikenlaista
.

Koneet on hajoillu, uusia tullu tilalle ja lisäks, kylppäriremontti rupee oleen loppusuoralla ja yks kiertuekin on jo kerinny toiselle viikolle.

Edellisestä päivityksestähän on aikaa jo kuukausi ja paljon on taas tapahtunu. Ollu meinaan molemmat läppärit huollossa niin ei oo oikeen tullu tehtyä näitä päivityksiä.

Sen Sanat-rundin lopetushan oli seuraava varsinainen työ ton edellisen kirjoituksen jälkeen. Finlandia-talolla siis ja televisiointi myös kuulu kuvioon. Leppoisasti meni sekin. Sen jälkeen perushommaa, jonkun sepän synttärit Movarilla ja toisen kaverin synttärit taas UKT:n väreissä. Yritysjuhlameiningeissä nuo. Välissä Flipperin kanssa jotain Campari-bileitä ja pääosin tulevan (eli siis nyt jo käynnissä olevan) rundin säätöä. Ai niin joo ja perheeseen tuli uus laite eli PS3. Nyt on villi peli, kahvia ei vielä keitä mut kaikki muu onnistuu. Varmaan se kahvihommakin on korjattu seuraavassa softaversiossa.

Mutta sit päästäänkin jo rundille, alunperin kelasin et sit kun kiertue starttaa niin rupee tahti helpottaa eikä tarvis keskittyä kun yhteen asiaan. Paskan marjat, tahti vaan kiihtyy ja joka ikiselle vapaapäivälle olis tarjolla jotain ja hölmö kun on niin kaikkihan ne on pakko mennä lupaamaan et, joo joo mä hoidan. Toisaalta tuli toi kylppäriremontti niin kaikki ylimääräset eurot ja centit menee kyllä tasan tarkkaan siihen.
Viime viikon tiistaina 30.9 oli siis levynjulkkariveto DTM:ssä ja seuraavana päivänä eli virallisena julkaisupäivänä veto Stockan hissiaulassa. Stockalla vedeltiin Mikan kanssa samalla laudalla ja hyvin meni.
Torstaina siirtyminen Lahteen, Finlandia-klubille PA-treenien merkeissä ja perjantai eka veto samassa paikassa. Koko bändi ja loppu tekniikka meni molempina öinä kotio Helsinkiin, mutta mä asuin Lahden Cumuluksessa noi päivät kun ei himassa ollu suihkua ollenkaan. Kylppäriremontti siis alko saman viikon tiistaina. Tää viikko on kans menny samoissa tunnelmissa eli suihkua etsiessä milloin mistäkin.
Lauantaina oli vielä viikon päätös Eurassa Osamantuvassa. Leppoisastihan sekin meni, ei käyny meinaan kukaan häiritsemässä, ihan omassa porukassa siis saatiin tehdä kaikki ja roudata itse. Paitsi tietysti illan päätteeks vasta puol neljä yöllä, ei aiemmin. Nykyiselläänhän tuolla on varmistettu oikein munalukolla ettei sieltä vahingossakaan roudata ennen tuota maagista puolta neljää. Itseasiassa se munalukko ei auennu vielä puol neljältäkään kun ei oikeen kukaan tienny missä se avain on niin kekseliäät roudarit ulostivat itsensä ja kalustonsa lukittujen porttien läpi ilman avainta tavallisen ruuvimeisselin avustuksella. Vähän ennen neljää tuli vaan kaveri ihmetteleen et kuinkas te ulos ootte päässy kun avain on ollu koko illan sen taskussa. ;)

Sunnuntaiks olin vielä keksiny ittelleni puuhaa Keuda-salista irkkumusan parista. Ei vahingossakaan liikaa lepoa ;)
Maanantai ei varsinaisesti ollu työpäivä, mutta kyllä vaan erinäisiä asioita hoidellessa sai useemman tunnin kulumaan oikeinkin vauhdikkaasti. No illalla pääs sentään naapuriin saunomaan, kiitos Matti. Tiistai ja keskiviikko menikin Luxissa jonkun uuden klubin avajaistunnelmissa ja ääniteknisissä hommissa. Tuo meidän Jussi69 veteli jonkun DJ:n kanssa kahestaan puolen tunnin setin. Eli siis DJ ja rummut pohjalta laidasta laitaan erilaista matskua. Hyvin meni tuokin kun tuli se muutama sata porukkaa niin se salikin rauhottu kummasti.
Torstai taas olevinaan vapaa, mutta sit kuitenkin meni useampi tunti kun kävin hakemassa läppärin huollosta ja bussin ja InEar-foameja lisää ja vielä pari laatikkoa pajalta huollosta kun niihin uusittiin ja lisättiin kahvoja.
Eilen kävästiin Seinäjoella Stuertissa esiintymässä ja tänään vuorossa Oulun Tähti. Eli siis eilinen oli se entinen Sorsanpesä ja tänään taas entinen Foxia.
Huomenna ei olis muuta kun siirtyminen Oulusta kotio. Ens viikolla pari päivää alkuun Lappeenrannassa kun pitää saada lisää leimaa ja torstaina Idols-semifinaaleja ennen perjantaista Pakkahuoneen vetoa. Sit oliskin vapaa viikonloppu. Mystistä, osaako sitä ollenkaan olla paikoillaan?
No toisaalta oishan siinä kylppärissäkin vielä vähän puuhaa kun teen itte sen loppuun, remonttikaveri teki laatotuksen ja pohjatyöt. Duunaa vielä lasitiiliseinän ens viikolla ja sit ois mun vuoro laittaa lavuaarit ja kaapit paikoilleen ja tehdä sauna. Niin ne kaapit pitäis käydä vielä valitsemassa ja hakemassakin. No jos sit vaik lauantaina ;)

Tämmötti tällä erää
Moro
Viltsu

Kestävää kehitystä.

Se sunnuntaikin meni leppoisasti ja oltiin Karin kanssa varaston pihalla jo yhden maissa yöllä. Keikka loppu vähän ysin jäljestä, joten ei ollenkaan hassummin.
Maanantaina olikin sit vuorossa Live Nationin terassikauden päättäjäiset ja sen tietää kuin kävi, karmee rapula tiistaina. Ei siis jaksanu lähtee kattoon REMiä vesisateeseen vaik liputkin ois ollu, tai siis tossa jääkaapin ovessa ne on vieläkin. Alunperin oli kyllä vakaa aikomus mennä sinne, mutta levontarve vei voiton miehestä. Välillä näin.
Muuten viikko onkin menny ihan perushommissa, firmakisan rakennusta, taidenäyttelyn avajais shown äänentoiston rakennusta jne. jne.

Miutta sitten päästäänkin kätevästi tuohon otsikon aiheeseen eli kestävään kehitykseen. Mulla laukes DVD-soitin joku aika takaperin ja melko pitkän aikaa se makoili tyhjänpanttina tossa telkkaritasolla kunnes päätin eräänä päivänä viime viikolla avata sen ja kokeilla sulakkeen vaihtoa. Paska käräytti nallin uudestaan, siis itsestään ei seinästä. Tutkailin vahingot savun hälvettyä ja tulin siihen lopputulokseen että virtalähde on paskana ja ennakkokäsityksistä poiketen se virtalähde oli siellä kuoren sisällä ihan omalla piirikortillaan eli ei muuta puhelin kauniiseen käteen ja soittamaan Sonyn huoltoon. Belgiasta varastosta löyty uus virtalähde ihan hyllytavarana ja tänään se oli noudettavissa Varistosta Sony huollosta. Osa kustans kaikki 39 euroa sisältäen alvit. Kotosalla ei tarvinnu kun kolvata vanhasta sisääntulevan sähkön liitos auki ja uudestaan kiinni tähän tuoreeseen. Konehan lähti pelittämään ilman ongelmia. Halvempi toi noin oli kun uuden osto varsinkin kun kyseessä on aika hyvä peli, kuvaa ja ääntä tulee ulos useammallakin eri formaatilla, valkkaa vaan laadukkaimman vastaanottopään liitäntöjä vakoilemalla.

Hyvä näin.
Ja huomenna sen avajais shown purkua ja Finlandia-talon lauantaisen konsertin rakennusta.

Moro taas
Viltsu

Harjoottelua, firmakisaa ja konserttisaleja

Yllä mainittujen lisäks on ollu vielä mikkitestiä ja yks vapaapäiväkin siellä välissä.

Mutta lähetään siis purkamaan hommaa tiistaista eteenpäin.
Tiistain jatku rundin harjoitukset solistien kanssa, tunti aikaa per laulaja yhdestätoista iltaseiskaan. Leppoisaa hommaa vaikkakin aika pitkäveteistä kun ei yhdenkään solistin kanssa sitä täyttä tuntia menny eli taukoja oli aika paljon. No toisaalta ei tarvinnu hosua.
Kasin jälkeen kun pääsin kotia niin rupesin tekeen ruokaa. Aika vähissä oli tarpeet, mut hyvää tuli.

Se on juu HK:n sinistä mitä tossa on

Keskiviikko olikin vapaapäivä, ei mitn erikoista.

Torstaina jatku harjoitukset saman kaavan mukaan kun tiistaina tosin purku vielä siihen perään. Sen jälkeen jäätiinkin sit Tumpin ja Matsin (uus rumputeknikko) kanssa testailemaan mikkejä ja melko mielenkiintoista oli. Sokkotestillä koeponnistettiin erilaisia sieppoja kitaraan ja rumpuihin.
Kitarassa erot oli oikeesti suuria samoin kuin tomeissa. Virvelissä ja övereissä erot oli suurimmillaankin pelkästään viitteellisiä vaikka rinnan oli dynaamista ja konkkaa, molempia vielä peria erilaista.
Esim. virvelissä ylämikeissä ei kuultu mitään eroa siinä Nosturin salissa. Jos se rumpu olis ollu eri huoneessa niin varmaan ois ruvennu kuulemaankin eroja, mut ei niin ei.
Testihän tehtiin silleen et tampastiin mikserin ekaan kaheksaan kanavaan phantomit päälle ja kasi kanavainen lavarasia sokkona kiinn ekoihin ränneihin ja mikit lavarasiaan kiinni sekalaisessa järjestyksessä. Sit ruvettiin ottamaan kohteesta ääntä ja kuuntelematta gainit kohdillen ja siitä sit yks kerrallaan kuuntelemaan ja vertailemaan mikkejä. Parhaiks valikoitui melko ennalta arvattavat siepot eli ei yllätyksiä siinä, muunlaisia yllätyksiä tuli kylläkin.

Kitaramikkeinä testattiin Shurelta KSM32, SM57, B56 ja SM7B. Paras oli KSM32, tokana tuli SM57, kolmantena B56 ja yllättäin SM7 oli paskin. Virvelin ylämikeissä tosiaan ei huomattu eroja, alamikissä taasen tuli eroja. Sieppoina alle oli testissä B56, SM81, SM57 ja B98. Omaan korvaan ja tulevaan käyttöön B56 kuulosti parhaalta lähinnä sen takia et siin oli räkäsin soundi. Erot oli tosin melko pieniä. Tomeissa testattiin B98 sekä rumpu että puhallinklämpillä, SM57 ja B56. B98 rumpuklämpillä oli paras ja tokana tuli SM57, kolmosena oli B98 puhallinversio ja huonoin oli B56.
Se oli yllättävää et kuinka suuri ero noissa B98:n eri versioissa oli. Speksit on samat molemmilla mikeillä, mut se juttu onkin ilmeisestikin siinä et kuin ne käyttäytyy noissa eri ripustusversioissa.
Mielenkiintoista ainakin oli toi testi. Pitää joskus toiste pitää samanmoinen sessio, missä on myös muita merkkejä mukana.

Perjantaina olikin sit Nelosen ilotulituksen SM-skabat orkan matkassa ja tänään tuo näkyy telkkarissa. Pieni lava, mut hyvä meininki. Ainakin mulla ja Tumpilla oli mukavaa vaikka mesta olikin melko haasteellinen.

Eilen oli tän Jukka Virtasrundin eka veto Sibeliustalossa Lahdessa ja on se vaan hankala mökki tämmöselle vahvistetulle musalle. Pari kohtaa oli lavalla semmosia et kaikki on vaan sekavaa. Sit on taas semmosia paikkoja missä on hyvä meininki. No hengissä ollaan ja mukavaa oli eli paskaaks tässä ;)

Nyt ollaan päästy Tampereelle.
Palaillaan
Viltsu

Urheilua ja viihdettä

Suomi-Ruotsi kapinat meni oikein leppoisasti, 12:n tunnin päiviä pelkkää päivystystä. Tartti lähinnä valvoa tilannetta ja sit mulle tuli hoidettavaks avajaiset ja 800:n metrin juoksun sekä kävelyiden lähetyksen toistaminen kentälle niille urheilijoille. Ekana päivänä avajaisissa yks kaveri laulo molempien maiden kansallislaulut ja tokana päivänä oli avajaispuhe. Ei kauheen paha rasti siis, mutta jonkun siellä piti olla ja meitsillä oli kalenterissa vapaata. Jaylla se isoin homma oli kun se sen shown miksas.

Sunnuntaina käväsin parillakin eri varastolla pakkaushommissa eli Jumboon kun nyt avataan se Flamingo niin sen avajaissetin kävin Karrin kanssa pakkaamassa, Karri siis hoitaa sen vedon. Ja sen jälkeen vielä UKT:n varastolle valmistelemaan Jukka Virtasen 75v juhlarundin kalustoa. Harjoitukset siis alko tänään ja jatkuu huomenna ja torstaina. Eka veto on lauantaina Lahdessa ja sen jälkeen ois vuorossa vielä Tampere sunnuntaina ja Finlandia-talo seuraavan viikon lauantaina.

Tänään aamusella käytiin puuhailemassa treenisetti pystyyn ja siitä jatkettiinkin suoraan harjoituksilla. Eroa rundisettiin ei käytännössä oo. PA tulee rundilla olemaan aina se mikä talolta vaan löytyy ja kaikki muut romut meillä on treeneissäkin pystyssä. Jannen kanssa meillä on nyt tuolla Nosturissa bulsat peräkkäin ja Jannella on PS15 PA ittelleen pönttöinä millä se kuuntelee lopputulosta.
Huomenna jatketaan harjoituksia ja keskiviikkona ois välipäivä ja torstaina jatkuu treenit. Perjantai meniskin yritysjuhlan merkeissä ja lauantaina alkaa toi juhlarundi Lahdesta.

Moro taas
Viltsu

Hyvä juusto

Millä määritellään hyvä juusto? Toiset maistuu aivan taivaalliselta ja haisee parin viikon vanhalta sukkahieltä, toiset taas maistuu edelleen mahtavalta, mutta eivät haise ollenkaan millekkään. Tässä yöpalaa rakentaessa kelailin et josko kyse olis juustohöylän soveltuvuudesta. Eli jos juusto on höylälle liian pehmee tai liian kova niin kyseessä on ns. hyvä juusto ja jos taas höylä tapaa einekseen ilman ongelmia niin kyseessä on perusjuusto. Missä siis ei mitään vikaa siinäkään, mutta ei se Edam sinne juustolautasellekaan tietään yleensä löydä.

Aura, Parmesan, Gorgonzola, Halloumi, Feta, Mozzarella, Manchego, ynnä muut, ynnä muut vastaavat on kaikki semmosia mihin ei normaalilla juustohöylällä lähetä edes yrittään ilman huomautusta vaan tarkoitukseen tulee varata juustoveitsi. Edellyttäen tietysti, että juusto halutaan nauttia muutenkin kun murusina.

Niin ja älkääkä vaan unohtako sitä laadukasta punaviiniä matkasta kun lähdette hassuttelemaan noiden meijerituotteiden kanssa.

Tämmöttii tuli äsken mieleen.
Moro
Viltsu

Päivystystä

Se tiistai menikin tunnin verran keskiviikon puolelle ennen kun pääs suuntaamaan Corollan keulan kohti Tapanilaa eli se mun veikkaus puolesta yöstä ei menny mitenkään kauheen pahasti mettään. Hyvä niin.
Keskiviikkona olikin ohjelmassa tämän aamuisen seminaarin/lehdistötilaisuuden rakennus ja siinä sivussa mopoilua vesisateessa, sillä samalla sekunnilla kun Anan kanssa saatiin vehkeet käyntiin varaston pihalla ja otettiin suuntaa Malmilta kohti Kansallismuseota rupes meinaan satamaan vettä. Molemmilla meillä luonnollisestikin ajohousuina farkut, varsinaiset vedenpitävät ajohousut kun oli repussa kuorma-auton kyydissä jo matkalla kohteeseen. No siinähän puuhailtiin hetken kuluttua märissä vaatteissa settiä pystyyn. Oma vika, sano.
Lehdistötilaisuus oli tänään aamulla ja ohikin jo puolilta päivin, siihen purku perään ja nokka kohti Stadionia. Seuraavan kahden päivän ohjelma siis Suomi-Ruotsi maaottelu ja talonvahdin pesti. Jay ja Ame tuli tekeen toteutuksen eli mulle jäi hommaks vaan Maamme Laulun vahvistaminen ja kahvinjuonti. Pitkiä päiviä silti luvassa vaikkakin leppoisia.

Ei kai tässä taas kummempaa, palaillaan.
Viltsu

Täss on nyt ollu kaikenlaista

Ja vettäkin virrannu Vantaassa sitten viime kirjoituksen. Viime tai siis toissa viikonlopun jälkeen pidettiin kotosalla grillijuhlat viime syksyisten 30-vuotispäivien viimeisillä lahjuksilla eli hyötykäyttöön meni 100:n euron lahjakortti Reinin lihaan. Matkaan tarttu kilo naudan ulkofilettä, kilo possun ulkofilettä, puoltoista kiloa possun kylkeä, kilo karitsan sisäfilettä ja puol kiloa tuore chorizomakkaraa. Juhlat pidettiin sillä meiningillä että meitsi hoiti lihat ja viinat ja muut sai vastuulleen blandikset, kaljat, rehut ja juustot. Hyvät oli juhlat ja ruoka riitti, ei sitä tosin ylikään jääny. Ja pahoittelut kaikille, joille olisi pitänyt kutsu laittaa, mutta kun ei kaikkea voi aina muistaa. Meitsin piikkiin siis menee jos jollekkin ei oo kutsu menny ja tuntee jääneensä paitsi. Niin joo ja ei me niitä viinojakaan saatu juotua, himaan on jotenkin mystisesti kertyny sieluttomat määrät tiukkaa kaikenlaisilta retkiltä ympäri läntistä pallonpuoliskoa, no kai siellä kaapissa itäiseltäkin pallonpuolelta jotain on.
Niin ja kerkisin mä yhden seminaarinkin käydä puuhailemassa Tennispalatsilla, ja kolleegoille tiedoksi et ainakin siinä ykkössalissa on kelpo vehkeet millä ainakin seminaarin hoitaa heittämällä, ei tarvii raijata omia kailottimia matkaan. Salista löytyy XLR-linjoja konehuoneeseen joihin penetroitumalla saa järjestelmän käyttöön.




Sitten päästäänkin parin vapaapäivän jäljiltä lauantaina kohti Imatraa ja Lordin monitoripestiä, tuurajan ominaisuudessa tosin en vieläkään tiedä ketä mä tuurasin, no eniveis kuitenkiin. Lavalla mua olikin vastassa ihan ehta merikarhu kuten kuvasta näkyy, Oksu, ystävä.
Lari, Atte ja Beirut oli laittanu vehkeet paikoilleen ja pelittämään, ei tarvinnu kun sidefillit virittää, muuten homma olikin vetoa vaille valmis ja kuosissa. Jännitystä aiheutti se kovalevykuvio, playn painaminen siis oli mun homma ja sen kyseisen purkin kun pystyy konffaamaan niin miljoonalla eri tavalla ja kaikkia niitä keinoja ei varmaan tiedä edes Edward Fostex itse. No hyvin se meni ja jengi viihty, niin lauteilla kuin yleisössäkin. Tämän jälkeen juhlat oli jälleen kerran tosi, Rööningin ja Tompan kanssa kun ei oo ollu keikalla kuukausiin ja Pappa Knuutinenkin oli tonteilla Teräsbetonin kanssa. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa.

Sunnuntai ilta meni vain ja ainoastaan toipuessa ja nyt ollaankin jo toista päivää puuhailemassa yritysjuhlaa Voimalassa. Veto alkaa kuudelta ja jos puoleen yöhön mennessä olis matkalla kotio, ans kattoo kuin äijän käy.

Moro taas
Viltsu

Tuurausviikko

Rupee oleen lopuillaan eli kaks keikkaan Jennin monitoripäässä. Perjantaina kävästiin Järvenpään Hevenissä ja lauantaina oli orkalle ulkokeikkakauden päätös Rautatientorilla joku RAY:n hässäkkä. Itsellä edessä vielä yks ulkofestariveto ens viikolla, mutta siitä lisää kun on aika käsillä.
Heven meni silleen kuin se normaalistikin menee eli leppoisasti, saunat, huoneet, pokeria jne. jne. Mutta erikoismaininta menee sille Toscana ravintolalle, missä meillä siis ruokailu, lista oli vapaassa käytössä ja Morgan, hovimestari, suositteli erikseen joka jätkälle viinit ruoan mukaan. Suurin osa viineistä oli muuten niiden omia importteja ja ruoka kohtuuttoman hyvää. Itse vetelin alkuun graavattua miekkakalaa ja härän sisäfilettä pääruoaks, muilla näky sorsaa ja karitsaa lautasella. Niin ja tietysti viinit jokaiselle ruoan mukaan. Reseptii.

Lauantaina olikin veto jo puol kahdelta päivällä ja sain bussin Onnelan nurkalle parkkiin jo kolmen maissa eli kerkis hyvin vielä syömään ennen kun olin illaks menossa Stadikalle valvomaan Helsinki City Marathonin maaliintuloa. Viitisen tuntia vierähti levyjä soitellessa. Leppoisaa hommaa, vielä kun itse diggais urheilusta niin toi olis ihan paras pesti.
Niin ja mopolla piti mennä kun olin edellisenä päivän uhonnu mopolla liikkuvani, se sade sit ei tauonnu oikeestaan koko päivänä, mutta kurahousut jalassa niin mikäs siinä on laittaessa, ei ollu ainakaan kuuma ajaa.

Mutta ei kait tässä enää kummempaa.

Moro
Viltsu

Minä ensin

Parissa kohtaa Suomalaista liikennekulttuuria olis aiheellista ottaa mallia muualta autoistuneesta maailmasta. Tänään käväsin Stadikalla pyörähtämässä ja tutustumassa mun huomisillan työpisteeseen ja sieltä kun läksin kotia kohti mopolla niin Ilmalassa oli pitkä jono ja punaiset valot. Omaa kaistaa pitkin ajaen sen pysähtyneen jonon pystyi helposti ohittamaan. Valot kun vaihtui vihreeks ja läksin risteykseen yhden rekan perässä niin joku pakettiautokuski oli ilmeisestikin sitä mieltä että olin vieny häneltä elintärkeitä sekunteja kotimatkalla, yritti meinaan kiilata mut siinä risteyksessä. Korjatkaa toki jos oon väärässä , mutta eikö ole sallittua ohittaa pysähdyksissä oleva auto, jos siitä ei aiheudu vaaraa muulle liikenteelle ja sen pystyy tekemään käyttämällä omaa ajokaistaa.
Itse autoillessa ei mua ahista yhtään jos mopo menee valoissa ohi, ei ne oo meinaan noi kakspyöräset , jotka jarruttelee valoista lähtiessä tai ruuhkassa.

Mutta sit aivan muihin aiheisiin. Toissailtana tuli kävästyä Tikkurilan kuumassa yössä ja yöllä nakkarilla oli kiskan pitäjä laittanu hommat isolleen. Kuudella mikrolla laitto maistuvaa grilliruokaa nälkäisille ;)




Mutta kuten sanottu ei tämäkään tästä. Ja illalla Järvenpäähän Jenni Vartiaisen monitorituuraajaksi.

Moro taas
Viltsu

Pistokeikkailua

Sieltä Norjasta ja Ruotsista kun selvittiin niin oli pari vapaapäivää ja vapaiden jälkeen viime viikon perjantaina matkakohteeksi oli valikoitunut Utrecht Hollannissa. Reissuun piti lähteä jo aamuseiskan aikaan kun lento lähti vähän kasin jäljestä ja perillä Hollannissa oltiin paikallista aikaa puolilta päivin. Majoitus oli Vianen nimisessä pikkukaupungissa, jossa kerkis kaupungillakin pyörähtämään, which was nice. Itse keikka oli semmosessa 450 vetävässä Tivoli DeHelling nimeä kantavassa klubissa neljän bändin iltamat. Koko hässäkkä oli osa jotain suurempaa Summer Darkness goottifestaria. Ja klubissa kun oltiin niin ei tietenkään minkään näköisiä rullaraisereita yms. kenelläkään vaan kaikki romu lavalle ja sieltä pois hoitui yhden normaalileveyksisen oven kautta ja ilta oli aiottu tehdä puolen tunnin vaihdoilla. Ykskään orkka ei alottanu ajallaan eli kaikilla meni vaihto pitkäks. No jos siihen puoleen tuntiin saa just kamat paikoilleen niin ei kauheesti jää aikaa mikitykselle ja checkille. No tää nyt on väliin tämmöstä. Mutta sit kun se keikka saatiin vihdoin käyntiin niin hyvä meininkihän siellä oli, orkka viihty, yleisö viihty eikä mulla ja Tumpillakaan mitään valittamista. Mikäs siinä.
No seuraavaks päästään siihen pistokeikka osuuteen, oltiin meinaan ton keikan jälkeen hotellilla noin kahden maissa yöllä ja kyyti lentokentälle kohti Suomea lähti hotellilta viideltä aamulla eli kauheen pitkään ei kerinny kylellään oleen.
Kotomaassa kentältä meidät noukkikin kyytiin Svantte, Karri ja Mehtis, jotka oli käyny aamusella treenikämpällä ottamassa lopun backlinesta kyytiin koska seuraava matkakohde oli Jyväskylä ja Laajavuoressa pidettävä rokkifestari. Ton päivän aikana menin yhteensä neljä kertaa nukkumaan, joten ei kumma että kotimatkalla ei oikeen tienny minä aamuna oli retkelle alunperin lähteny. Niin siis nukuin ekaks hotellissa keikan jälkeen, pakussa matkalla kentälle, koneessa matkalla Suomeen ja vielä bussissa muutama tunti Jyväskylään ajellessa.
Luonnollisestikin Jyskylästä lähdettiin yötä myöden kotio, himassa olin aika tarkalleen neljältä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä eli alle kaks vuorokautta lähdön jälkeen. Näin se homma etenee aina välillä.
Mutta siis tuohon lauantain keikkaan, nyt olivat Speed Rentalin jäbät taikonu niihin sidefill suppasiin sitä botnea minkä puutteesta mainitsin Wanajan yhteydessä. Nyt meinaan piisas, olivatko laittaneet järeemmät moottorit vai mitä, mene ja tiedä. Hyvä ja onnistunut keikka taas. Kesän päätös samalla gooteille.


Tää viikko taas vähän vapaata ennen ens viikonloppua kun ois tarkoitus suunnata tuuraajan ominaisuudessa Jenni Vartiaisen monitoripäässä eksoottisiin Järvenpään ja Helsingin lomakaupunkeihin.

Palaillaan taas kun on asiaa.
Moro
Viltsu

Vuoristomatkailua sydänvikaisella sprintterillä

Sebastian on muuten ton sprintterin nimi.


Nonniin, reissuunhan siis lähdettiin viime viikon tiistaina Silja Symphonylla ja eka keikka Norjassa Storås-festivaaleilla vasta torstaina eli keskiviikko jäi pelkäksi ajopäiväksi. Oltiin Lokken Verk nimisellä paikkakunnalla hotellin pihassa keskiviikkona ilta kympiltä. Porukalla tempastiin siinä hotellin pihalla parit iltakaljat ja oltiin koko ryhmä unten mailla jo kait kahden aikoihin yöllä.
Sieltä Lokken Verkistä ei sinne festareille ollukkaan enää kuin 20 kilsaa. Kolmoslava oli ton ekan vetopäivän esiintymisareena ja luonnollisestikin talolta puuttui sekä monitoritiski että monitorihaara. Matkassa oli oma bulsa joten seuraavaksi tartti vaan taikoa se splitti. Miltään lavalta ei löytyny ylimääräistä joten kaverit kolvas mulle tarvittavan määrän Y-haaroja jotta saatiin homma hoitumaan. Todella iso kiitos moisesta jaksamisesta koko ääniryhmälle. Keikkakin oli onnistunut kaikin puolin.
Keikkapäivän majoitus oli hoidettu semmosessa tonttukylän näköisessä pihapiirissä ja ymmärtääkseni kaikki muutkin bändit asu siellä samassa majoituksessa, yöllä löydettiin meinaan semmonen grillikatos missä oli juhlat meneillään, jotain jenkkejä siellä oli ja yks Walesiläinen kaveri ja sit joku hyperaktiivinen Kolumbialainen jäbä, joka diggaili Suomea yli kaiken. Jopa raivostuttavuuteen asti siis. Niin ja olihan siellä pari Suomalaistakin orkkaa meidän lisäks, juhlat olivat siis tosi.

Perjantain keikka oli reilun parin sadan kilsan päässä Andalsnes nimisellä paikkakunnalla Raumarock niminen juhla vuonon rannalla.
Jumalauta mitä maisemia oli matkalla, puhumattakaan siitä lossimatkasta. Aivan parhautta. No niin, mutta kuiteskin tällä erää olivat lavapäähän hoitaneet Soundcraftin Vi6:sen. En ollu aiemmin nähny kun kuvia moisesta härvelistä, mutta päätin kuitenkin vetää sillä kun oli pari muuta orkkaa tuoneet vielä omat Profilensa lavapäähän näytille niin en kehdannu sitä 01:stä tuoda enää siihen vierelle ;)
Hyvin meni keikka sillä Craftillakin, ei siis ahistanu yhtn. Aika loogisen oloinen bulsa siis. Muutenkin oli kalusto aika kohillaan, Lacousticin kulmia, Alpha E sidefillit jne. jne. ja sain vielä talon IEMitkin käyttöön eli ei tarvinnu sitä omaa bulsaa avata edes nappeja varten. Niin joo täällä olikin päälavapaikka meille varattuna. Leppoisat kisat ja mukavia immeisiä, joitain Islantilaisia räppäreitäkin nähtiin hotellin aulassa illallisen jälkeen. Nukkumaan kuitenkin piti mennä jo ennen puolta yötä kun seuraavan aamun lähtö oli ajoitettu kasiksi, matkaa Ruotsin puolelle kun oli se karvan vajaa 600 kilsaa ja siitä reilu 500 vuoristossa.
Aamuinen ajomatka meni muuten leppoisasti, mitä nyt se sydänvikainen vähän oikutteli ylämäissä kun oli vääntö täysin kadoksissa, perille päästiin kuitenkin ihan aikataulussa.

Nyt oli esiintymisareenana Östersund nimisellä paikkakunnalla Storsjöyran-festareilla semmonen pieni noin 400 henkeä vetävä teltta ja jälleen oli käyttöä sille omalle monitoribulsalle kun ei talolla ollu lainkaan moista. BSS:n aktiivisplitti oli kuitenkin eli ei hätää eikä ylimääräistä säätöä.
Keikan jälkeen saatiinkin sit välittömästi hypätä autoon ja suunnata kohti Tukholmaa, matkaa taas se reilu 500 ja terminaalissa piti olla klo: 6.10 ja lautta lähti 7.10. Oltiin viiden maissa satamassa eli reilu tunti jäi odottelua ennen kun terminaali aukes. Alkuperäisen aikataulun mukaan oltais oltu kotosalla vasta maanantaiaamuna eli tehtiin tämmönen ratkaisu et jätetään yks hotelliyö välistä ja ajellaan Tukholmaan ja siitä päivälauttaan et ollaan illalla jo Suomessa. Kris Kristoffersson ois tosin soittanu tuolla Östersundissa samana iltana eli sen joutu missaamaan, mutta toisaalta oli kotona aiemmin.
Tai no aiemmin ja aiemmin, Helsinkiin kun päästiin niin yöhön se piti tempasta kun oli Ankkarockikin jo loppu ja kaikki hahmot sieltä yllättäin menossa baariin.

Kaiken kaikkiaan ihan mahti reissu ja mukavaa oli itseni lisäksi ymmärtääkseni myös muilla. Soronoo ja kohti uusia seikkailuja.

Moro
Viltsu

Digital solutions for analog world

Tossa digihommassa on helvetisti hyviä puolia, mutta tarkemmin ajateltuna myös niitä miinankohtia on moninverroin analogisisaruksiin verrattuna. Selkee etu noille digivehkeille on se ettei tarvii enää miettiä paljonko niitä inserttejä on käytössä, senkun vaan laittaa päälle siitä kanavasta mihin on tarve. Samoin efektit, jos muistitikun kanssa laittaa menemään niin kaikki insertit ja efektit on heti valmiina. Tosin itse omassa toiminnassa huomannu et kannattaa aina aika ajoin nollata ne lähdöt ja alottaa alusta valmiilla eq, insertti ja efektiasetuksilla. Ei oo meinaan ihan yks tai kaks kertaa käyny silleen et linjacheckin jälkeen kaikki tulee täysiä, lähde siitä sit kesken vedon tiputtelemaan kaikkea kaikilta. Toinen on sit se valikkosurffailu, mihin ainakin kiiretilanteessa menee hermot välittömästi vaikka tarkkaan tietäis mistä mikäkin löytyy. Eli sieltä valikosta asioiden hakeminen on kuitenkin hitaampaa kun suoraan oikean laitteen naamatauluun tarttuminen. Männä viikonloppukin meni meinaan puhtaasti digitaalisesti eli Valkeakoskella oli Akun Tehtaan D5 ja Lahdessa ruotsalaisten M7. Tuttuja lautoja molemmat ja oivia työkaluja, mutta asiat ois silti ollu helpompia ja nopeampia sillä Heritagella tai XL-3:lla. Osaltaan tähän fiilikseen kuitenkin vaikutti myös se että olin tuuraajana ja orkka ei vielä ollu itselle täysin tuttu eli se omakin toiminta vielä haki muotoaan.
Ihminen kuitenkin on vielä analoginen ilmestys.

Ja sitten hetki ajassa taaksepäin. 18. heinäkuuta oli vuorossa Wanaja Festival ja tuplakeikka itselle eli Olavin keula taas parin vuoden tauon jälkeen ja goottien lavapää. Sama lava ja yks bändi välissä eli ei tullu edes hoppu. Olaviin ois keulilla ollu tarjolla Digidesignin Profile ja MH-2. Vetelin analoogisella kun kelasin etten viitti sitä kolmenvartin vaihtoa käyttää tiskin koodaamiseen vaan mieluummin käytän kaiken ajan keskittymällä orkesteriin ja sit tietty se et Mylly veteli Koivusen sillä taskulaskimella mua ennen eli pääsin naputtamaan efekti kohdilleen kaikessa rauhassa luurien kanssa. Helppo oli vetää, mitä nyt se 94 dB A raja oli aika tiukka jopa tommoselle iisimmälle kamalle. Niin siellä oli oikeasti tuo rajan ja nimenomaan piikit, ei mitään aikasidottuja juttuja. Muutaman dB:n kun olis saanu lisää niin ei olis tarvinnu jarrutella niissä kohdissa kun bändi soittaa vähän lujempaa vaan ois saanu antaa tulla. Semmosta feiderikompuraa siis rokkikohdissa latistamassa tunnelmaa. Ja nimenomaan ei ollu tarvis vetää lujempaa vaan sit kun biisissä on kovempi kohta missä bändi soittaa lujempaa niin ois saanu sen tulla. Siitä se dynamiikka tulee. Paitsi et ei tullu kun himmailin ettei rikota ympäristöhahmojen hermoja. Siitä vielä illan päälle lepakkoshow ja Midaksen Sienalla ei ahistanu laittaa, hyvä noilla oikeilla työkaluilla on vetää. Niille sidefilleille tosin tarvii tehä jotain, meinaan jos on lauteilla 8 kappaletta 18":sia niin kyllä niistä pitäis ihan oikeesti saada tömähtämään, mut ei niin ei. Onko vika komeroissa vai prossun asetuksissa mene ja tiedä eq:sta ainakin otin kaikki leikkurit veke vaihdon aikana.
No hyvä keikka kuitenkin, aika raivolla vetelivät jätkät. Mahtavuutta.
Tän jälkeen olikin aika siirtyä bussiin ja nokka kohti Vaasaa. Aamulla vähän viiden jäljestä kurvattiin Radissonin eteen ja otettiin majat.

Seuraavana päivän siis veto jo kello neljä Rockperryssä, päälavan eka akti ja PM5D valikoitui tiskiks kun oli aikaa surffailla valikoissa. Muistikortilla oli valmiina kanavanimet, patchi, efektit, alapääleikkurit ja insertit. Katteli vaan gainit ja nosteli liukuja, hyvin meni noinkin. Tämäkin siis puoltaa sitä et kannattas aika ajoin noista kaikista faileista nollata lähdöt.

Keikan jälkeen olikin ajo kotia kohti ja oltiin baarissa kahdelta yöllä roudauksen jälkeen, ei paha.

Sunnuntaina illasta taas saareen leirille yleis/venemieheks. Ei taaskaan ihan kauheesti tarvinnu miettiä hertsejä tai potikoiden asentoja. Vaikeuksia tosin aiheutti aikaiset heräämiset kun ei vaan oo tottunu tommosiin kasin herätyksiin niin yhtäkkiä sen rytmin kääntäminen ei oo kauheen helppoa. Minkäs teet kun pakko on ja luvattu myös.

Saaresta tulin kotio torstaina alkuillasta valmistautumaan viikonlopun rientoihin eli tuuraushommaa Kauko Röyhkän ja Riku Mattilan monitoripäähän. Hyvä bändi, perkele. Meitsistä tuli fani. Vielä kun ois tosissaan saanu sen kolmannen keikan tohon perään niin ois oikeesti ollu itsekin tyytyväinen omaan suoritukseensa, pystymetsästä kun lähtee leipomaan niin ei se ihan briljanttia vielä ollu kumpikaan vaikkakin parani koko ajan.

Mutta kuten viisaat on joskus todennu "Ei tämä tästä, leukaa rintaan ja kohti uusia pettymyksiä"

Kohtapuoliin takaisin saareen ja huomen illalla pois ja tiistain likkojen kanssa Norjaan.

Palaillaan taas kun on aihetta.
Moro
Viltsu

Joensuun pikavisiitti

Eilen tuli kävästyä Joensuussa sit mutka. Ilosaaren jäljiltä siellä makoili joku yksinäinen miehistönkuljetusauto vailla kuskia ja huolenpitoa. Hain sen sit pois sieltä.
Aamulla läksin kympin junalla Joensuuhun ja olin takas himassa ilta kympiltä, perillä en kait ollu ees viittä minuuttia kun jo läksin ajeleen kotia kohti. Lappeenrannassa pidin stopin ja kävin Janin ja Sarin luona kylässä, muuten ei tarvinnukkaan pysähdellä kun yksin ajo.

Niin juu sori vaan kaikille Joensuun ystäville, aika kiire oli takasin kotia eli en edes yrittäny soittaa teille kellekkään kahvin merkeissä vaan piti heti lähtä takasin.

Tänään sit siivosin ton pihavarston ja vein pakettiautollisen romua kierrätykseen, nyt mahtuu taas uutta tilalle ;)

Moro taas
Viltsu

Matkalla taas

Olevinaan ollu taas niin hoppu ettei oo kerinny kirjuutella. Edellisen kertomuksen jälkeen on keritty käydä Turussa, Rovaniemellä, Serbiassa ja Unkarissa ja Janne ja Minde meni naimisiin. Noiden häidenkin merkeissä meni pari päivää komeesti.

Niin siis juu pari viikkoa takaperin ja Turkuun ja Ruisrockiin. Lauantai 5.7. meni Paviljonkilavalla Akun Tehtaan A-tiimin hellässä huomassa. Mikäs siellä oli vedellä kun kelpo miehet kelpo vehkeineen siellä päivystivät ja tekivät vierailijan olon oikeinkin turvalliseksi ja mukavaksi. Turusta lähdettiin keikan jälkeen kotio kun seuraava konsertti oli Rovaniemellä ja lentokoneella oli tarkoitus retki suorittaa. Lento Rolloon lähti sunnuntaina vasta puolilta päivin eli ei tarvinnu sian pieremän aikaan vielä olla kentällä, sai siis jopa nukkua hetken.
Rovaniemellä oli vastassa Ruotsalainen äänifirma ja loistohenkilökunta sielläkin oli, M7 monitoreissa, Lacusticcia sidefilleinä sekä PA:na ja keulilla Heritage. Tosin sen Ruisrockin jälkeen, missä siis oli Heritage myös monitoreissa, vähän ahdisti tolla seiskalla lähtee leipomaan. Keikka oli kuitenkin onnistunut kaikilta vaikka alkuun vähän pelotti kuin sormet toimii kitaristeilla siinä vajaan kymmen lämpöasteen tietämillä. Hyvinhän nuo klaaras. Toi Simerockihan oli mulle omalle kohdalle eka kerta ja ehdottomasti toistekin jos vaan kutsu käy, oli meinaan helppoa olla ihmisen siellä. Kiitokset kaikille tästä viikonlopusta.

Rovaniemeltä kun pääs maanantai aamuna kotio niin melko suorilta läksin talkoisiin et saatiin Jannen ja Minnan häät siihen kuntoon et kehtaa vieraita pyytää. Jaken kanssa puuhailtiin viihdepuoli kuntoon eli PA ja teltan valaistus kun loput puuhaili telttojen, jääkaappien, tarjoiltavien ja koristuksien kimpussa. Hyvä tuli ja helvetin hyvät bileet oli. Kaikki viihty, rokki soi eikä juoma loppunu. Hyvä tosta on jatkaa avioliittoa.

Häiden jälkeen oli yks lepopäivä ennen uusi retkiä. Torstai aamuna viideltä piti olla kentällä lähdössä Serbiaan missä samana iltana vielä veto Exit-festivaaleilla.


Tuolla linnoituksessa ne juhlat oli, pitkälle toistakymmentä lavaa ripoteltu pitkin ton linnotuksen maita. Illalla meidän vaihdon aikaan ilotulitus ja päivällä hävittäjäkoneiden ja taitolentäjien ylilentoja, hommat isollaan. Pyysivät ens vuonnakin tulemaan. Toivottavasti vaan isommalla lavalla ettei tarvis vaan selviytyä.


Tossa oli meinaan Serbian poikain näkemys monitorilandiasta. Raiderissa lukee mulla monitoritiskivaateissa 32/16, olivat ymmärtäneet niin että 22/6 riittää. Show hoidettiin kuitenkin kunnialla läpi vaikka se talonseppä yritti torpedoida mun viimeisetkin ystävälliset kompromissiyritykset. Oltiin Tumpin kanssa meinaan aika rankalla kädellä riisuttu kanavalistaa että saatiin omat rännit mahtumaan niiden houselistaan mut monitoripäässä mun ois pitäny vielä siitäkin tinkiä. Kerroin ystävällisesti aavistuksen korotetulla äänellä että herrat voi tehdä keskenään ihan mitä lystää kunhan hoitaa mulle ne mun tarvitsemat 22 kanavaa, mikä siis oli maksimikanavamäärä monitoritiskissä. Kerroin vielä ettei järjestyksellä väliä kunhan kaikki on olemassa kun vaihto alkaa. Olivat sitten hoitaneet. Hyvä niin. Ja bändi oli liekeissä ja yleisö myös, koko kenttä turvoksissa mukana hoilaavaa juhlakansaa eli senkin puoleen ois isompi lava ollu ihan kohdallaan. No ens vuonna sit ;)
Illalla vielä hotellilla tuttuja Nightwish ryhmän muodossa.

Perjantaina olikin vuorossa yhdentoista tunnin pikkubussi siirtymä Unkariin Tokajin lähistöllle

Kuvassa ollaankin jo Unkarin puolella jollain huoltiksella, lämmintä oli 38 astetta ja paikallinen olut oli kylmää ja hyvää. Uudet aurinkolasitkin löysin Helsinki-Vantaalta lähtiessä torstai aamuna. Unkari on hyvä paikka ihmisen olla. Hotellillakin oltiin sopivasti ltasella puolen kympin aikoihin eli kerkis vielä syömään kun keittiö meni kympiltä kiinni.

Seuraavana aamuna lähdettiin tekniikan kanssa yhdentoista maissa puuhailemaan linjachecki alta pois ja sillon päivällä kun kävelin juhla-aluetta ympäri niin löyty tommonen työkalukoju keskeltä aluetta, on se hyvä tietää et jos festivaaleilla tulee tarvetta rälläkälle niin ei muuten kun DeWaltin kojulle ja kone matkaan.
Asiaan siis, alkuperäisissä lapuissa luki mulle tiskinä ML500 ja ilo oli suuri kun lavalle kävellessä mua odottikin siellä DiGiCo D1. Tikku kiinni ja menoks. Tosin vähän mua rupee epäilyttämään kuiteskin toi muistitikkuhomma kun on kuitenkin sellain fiilis et parhaimmat keikat omalta osalta on kuitenkin ollu tälle kesälle analogibulsien kanssa ja nimenomaan festarilähdöillä eli ei soundcheckiä. Ainakin ne analoogiset on nopeampia käyttää. Ei sitä Heritagea kuiteskaan mikään digivehje vielä vuosiin oikeasti haasta.
Festaripromoottori oli päättäny järkätä meille myös ekstranumeron eli semmonen seppä rupes siinä päivällä duunaamaan jotain gulassityyppistä lihapataa ja se oli valmis joskus kuuden maissa ja muhi vielä seiskan jäljestä kun päästiin tonteille. Olihan meinaan maukasta, kokki pyys rumpukapulaa kiitokseksi jos tykättiin, meinasin viedä koko paketin ;)
Lupas ens vuonna tehdä vielä isomman satsin jos mennään uudestaan.
Jos multa kysytään niin ehdottomasti mennään. Mukavia ihmisiä, hyvää ruokaa, lämmintä, hyvä meinkin, listaa vois jatkaa loputtomiin. Unkari on hyvä paikka ihmisen olla.

Eilen iltapäivästä oltiin kotona ja tänään jo elävien kirjoissa. Tuli muuten postissa Saunalahdelta paketti missä oli uus ADSL-modeemi. Nyt on erikoispurkki meinaan. Samassa murkulassa on ton modeemin lisäks WLAN tukiasema kirjoitintuella ja sit siihen saa viel ulkoisen kovon kiinni mistä voi tehdä verkkolevyn ja koko roskan konffaaminen käyttökuntoon vei vartin ja kaikki tsupattaa todella mallikkaasti. joskus tekniikka on helppoa ;)

Moro taas
Viltsu

Kesä

Tsiisus miten nasta keli ollu koko päivän.
Puolilta päivin tuli DHL:n likka hakeen koneen takuuhuoltoon ja siitä harmikseni jouduin pariks tunniks sisätöihin ja kolvin ääreen. Uusia kaapeleita poppareille tulevia koitoksia varten siis.
Mutta siinä neljän jäljestä kun pääs kotio niin paita pois ja takapihalle elukoitten kanssa ihmettelemään uutta grilliä. Eilen tuli meidän perheeseen meinaan Lucifer Barite-3. Kolmen polttimen kaasutin mihin voi tunkea vaik possun sisään eikä vielä ahista. Tänään siis koeponnistin sen ja ai että kun oli hyvä vetää, ei pienintäkään vaaraa lihojen palamisesta kun on kunnon tila mihin se lämpö leviää eikä keskity vaan johonkin tiettyyn kohtaan ja on parilat ja kivigrillit erikseen ja sit se kori siinä kannessa rehuille. Hyvä tuli ja elokuussa juhlat kyseisen härvelin ympärillä.

Ruoan jälkeen olikin sit hyvä suunnistaa ilta-ajelulle ja keli oli edelleen niin lämmin ettei sitä ajotakkia voinu laittaa päälle ollenkaan tai ois kaveri kiehunu sisältä, hyvä oli paitasilteenkin vetää.

Lisää vaan tämmösiä päiviä.

Moro
Viltsu

Tuskaa

Tuska sit oli ja meni ja oikein leppoisissa tunnelmissa. Tasan neljä vierailijaa käväs mun konttorissa kylässä. Tässä lukemassa siis myös Nightwish mukana. Eli tuo ruokailupuoli jäi vähän vähemmälle, päivän ekan soundcheckin jälkeen kerkis käydä lounaalla ja sen jälkeen söinkin sit vasta illalla himassa. No hyvin tuo meni näinkin kun työpäivän päätteeks teki kotosalla jonkun evään ja katto pari jaksoa Simpsoneita niin sit saikin mennä jo maata ja herätä pirteänä uuteen aamuun ja työpäivään leppoisan laulelmamusiikin parissa.

No niin siis pääs ainakin tekeen ja mukavaa oli, loistoryhmän kanssa kun puuhaili niin ei ahistanu sekuntiakaan. Eikä kai muitakaan ahistanu. Orkat oli kaikki tyytyväisiä ja yleisökin näytti viihtyvän. Sadettakaan ei ollu kun ihan satunnaisesti.

Ja sitten kuva reportaasiin festivaaleista.
Laitetaan pahin alkuun

Eli purkki jonka olis tarkoitus jotenkin muokata laulusoundia, ilmeisestikin paremmaksi. Meni muuten ihan vituiks se homma. Kaikella hyvällä tuota laitetta ei voi suositella kenellekkään. Ikinä ei oo joutunu tolla kalustolla viiskasille tekeen niin paljon asioita tiskissä että sai sen laulun edes jotenkin järkeväks sinne lauteille.




Leppoisa päivä toimistolla. Ameriikasta asti vieraita kylässä.





Slayerin kitarateknikko toi oman stäkin.



Tämmöstä tällä erää ja nyt synttärijuhliin.
Viltsu

Juhannuskelejä

Torstaihan oli tosiaan vapaailta kun ihmisten aikoihin oli jo kotona sieltä Porista ja ilma kun morsian niin mopoilemaanhan se piti lähtä. Ja ihan pikkuvinkkinä kaikille et jos sitä noita vehkeitä ei käytä varatankilla siitä bensahanasta niin jossain vaiheessa kun on tarvis niin ei välttämättä ekalla yrittämällä toimikkaan. Viitisen minuuttia sitä kun heilutteli niin rupes se bensakin löytämään taas tiensä kaasariin. Kaikenlaista harmia.

No kuiteskin reissuunhan se piti taas lähteä.

Perjantai 20.6.

Jämsä ja Himosfestival ja perillä tarkemmin sanottuna hittilava eli Akun Tehtaan B-tiimin koti. Muistitikun kanssa jälleen, tällä kertaa viime syksyisen Glasgown jäljiltä ja Digicon D5 bulsana. Kiitokset kaikesta, mutta eritoten pihveistä. Loppueikka meni paljon mukavammin kylläisenä.
Ja vettä sato niin saatanasti, valtavia järviä koko takahuonealue täynnänsä. Keikan jälkeen rupes jo vähän hellittämään ja päästiin mökillä saunaankin. Bussissa yöpyminen ja aamusta ajo Poriin.

Lauantai 21.6.

Heräsin siis Porista, oli siinä kuulemma jotain stoppiakin ollu matkalla, minen noista tiedä. Porissa siis perinteinen Raumanmeren Juhannus tällä kertaa Ameriikan räppitähtien kanssa. Isot oli kuviot kavereilla, Kämppi oli vuokrattu majoiks ja yksityissuihkarilla keikkamatkat hotellista festareille jne. jne. No siinähän suihkivat me pärjättiin ihan komeesti vähän vähemmällä eikä ahistanu olleskaan ;)


Uudet vehkeetkin saatiin sisäänajettua, uusi korvamonitorisysteemi siis rumpalilla, nyt on rumputeknikolla täysin sama kuuntelu kun rumpalilla. Aiemmin ei siihen ollu mahdollisuutta. Hyvin pelitti ja tyytyväisiä olivat sekä teknikko että rumpali, mahtavuutta. Illan päälle Apulanta vielä festarin viimeisenä aktina halus laittaa intron aikana 150 pommia ilmoille, näyttävä intro.

Sunnuntai 22.6.

Topifest eli festariviikonlopun kuninkaallinen päätös. Sain oikein kyydin kotoota juhlille. Neljän jäljestä siis päästiin aloittelemaan festareita ja seiskaan mennessä oli alue jo melko täynnä juhlakansaa. Kahdella grillillä laitettiin ruokaa porukka viihty. Ihan kuin vappuna. Uus slogan löyty myös festareille.
Kaikenkaikkiaan oisko meitä perikymmentä ollu ja säätklin suosi, hetken aikaa näytti että ois tullu vähän tanakampikin sade, mutta päätettiin että ennakkoon ei ruveta mihinkää valmisteluihin vaan vasta sitten siirrytään kun sade on päällä. Ei tullu ikinä.
Peten rantasaunan avajaisetkin vielä illan päälle niin rupes oleen ilta pulkassa itse kullakin. Itse lähdin kait kotio nukkumaan kolmen jäljestä enkä todellakaan ollu viimenen. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavaa vuotta.

Maanantai kotona toipuessa ja tänään aloitettiin illan suussa Tuskan rakennus, huomenna jatkuu.

Moro taas
Viltsu